Yli 90-vuotiaat tervaskannot edustavat tulevaisuutta
Muutama vuosikymmen sitten yli 90-vuotiaat olivat suuria harvinaisuuksia, nyt he ovat 45 000:n suuruinen joukko ja selvin todistus eliniän pitenemisestä. – Tämä joukko edustaa tulevaisuutta, sanoo Tervaskannot 90+-tutkimuksen johtaja professori Marja Jylhä. Tulevina vuosina yhä useampi suomalainen elää 90- tai 100-vuotiaaksi.
Tervaskannot 90+-tutkimuksessa on liki 20 vuoden ajan tutkittu tamperelaisia 90-vuotiaita ja sitä vanhempia ihmisiä. Postikyselyillä ja haastatteluilla on kartoitettu elämäntilannetta, terveyttä ja toimintakykyä, avun tarvetta ja avun lähteitä sekä elämäntarinoita ja tutkittavien omia käsityksiä hyvästä vanhuudesta. Verikokein on tutkittu biologista vanhenemista.
Viimeisin postikysely tehtiin keväällä 2014. Siihen vastasi yli 1600 henkeä, sekä kotona että laitoksissa asuvia. Tärkein tulos on, että yli 90-vuotiaat ovat sekä terveytensä että elämäntilanteensa puolesta moninainen joukko.
– Vanhuus ei tee ihmisistä samanlaisia eikä ikä kerro ihmisestä kaikkea, sanoo Marja Jylhä.
90-vuotiaista ja sitä vanhemmista tamperelaisista kolme neljästä on naisia. Kaksi kolmannesta asuu tavallisessa kodissa ja heistä valtaosa yksin. Monilla on useita pitkäaikaisia sairauksia ja toimintakyky vaihtelee. Vajaa puolet suoriutuu jokseenkin itsenäisesti jokapäiväisestä elämästä, kolmannes taas tarvitsee apua perustoimintoihinkin. Neljällä kymmenestä on muistisairaus. Suurin osa on kuitenkin elämäänsä hyvin tai jokseenkin tyytyväisiä.
Tärkeimpiä auttajia ovat perhe ja lapset. Ei pidä paikkaansa, etteivät omaiset kantaisi vastuuta, sanovat tutkijat. Kaikilla omaisia ei kuitenkaan ole, ja kotipalvelun ongelmina ovat hoitajien kiire ja suuri vaihtuvuus. Omassa kodissa useat kokevat yksinäisyyttä ja turvattomuutta.
– Haastateltujen mielestä hyvän vanhuuden rakennuspuihin kuuluvat mahdollisuus päättää itse omista asioistaan ja myös hyvä kuolema, sanoo elämäntarinoita tutkinut dosentti Kirsi Lumme-Sandt.
Pitkäikäisyyden yleistyminen haastaa nykyisen palvelupolitiikan. Vanhan ihmisen hyvä ja arvokas elämä edellyttää ainakin loppuvaiheessa usein ympärivuorokautista hoitoa. Sen vähentäminen on lyhytnäköistä ja tulee kalliiksi, sanovat Tervaskanto-tutkijat.
Tervaskannot 90+-tutkimus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen pituutensa ja korkean osallistumisaktiivisuuden vuoksi. Joka kerta noin 80 % kohderyhmästä on vastannut kysymyksiin. Tutkijat kiittävät tamperelaisia vanhustyön ammattilaisia sekä tervaskantoja ja heidän omaisiaan hyvästä yhteistyöstä.
Tervaskannot 90+-tutkimusta toteutetaan Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimuksen aloittivat vuonna 1995 professori Antti Hervonen ja Marja Jylhä.
Lisätietoja:
Marja Jylhä 040 588 9100, marja.jylha@uta.fi
http://www.gerec.fi/tutkimus/terveys-toimintakyky/vitality-90
