Siirry pääsisältöön

Tutkimusjulkaisu: Yhä useampi tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa viimeisinä elinvuosinaan – eri hoitomuotojen kustannusten vertailu on vaikeaa

Vanhojen ihmisten ympärivuorokautista hoitoa on viime vuosikymmeninä muutettu laitoshoidosta (vanhainkoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto) tehostettuun palveluasumiseen. Tampereen yliopistossa tutkittiin, kuinka ympärivuorokautisen hoidon käyttö ja kustannukset kahtena viimeisenä elinvuotena muuttuivat vuosina 2002-2013.


Koska ihmiset elävät viimeiset vuotensa yhä vanhempina, yhä useampi tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa viimeisinä elinvuosinaan. Lähes 70 prosenttia 90 vuotta täyttäneistä, mutta reilut 30 prosenttia 70-79 -vuotiaista oli ympärivuorokautisessa hoidossa jonkin aikaa kahtena viimeisenä elinvuotenaan.

Ympärivuorokautisessa hoidossa vietetty aika pysyi tutkimusaikana samana, mutta hoidon julkiset kustannukset pienenivät. Tämä johtuu siitä, että yhden hoitopäivän kustannus (yksikkökustannus) on tehostetussa palveluasumisessa pienempi kuin laitoksessa.

– Eri hoitomuotojen kustannusten vertailu on kuitenkin vaikeaa, koska kustannukset eivät sisällä samoja kustannuseriä, sanoo yliopistonlehtori Leena Forma.

Laitoshoidon yksikkökustannukset sisältävät asumisen, ruuan, lääkkeet, hoidon ja siinä käytettävät tarvikkeet. Sen sijaan tehostetun palveluasumisen yksikkökustannus ei sisällä kaikkia samoja kustannuseriä kuin laitoshoidon yksikkökustannus. Erityisesti asukkaan itsensä maksamat kustannukset eivät ole tarkkaan tiedossa, mutta asukkaan maksettavaksi jäävät lääkkeet, monet palvelut ja tarvikkeet.

Hoitomuotoja vertailtaessa pitäisi ottaa huomioon kaikki kustannuserät ja rahoitusvastuun jakautuminen eri tahoille, kuten kunnalle, asukkaalle itselleen ja Kelalle.

– Saatavissa olevien tietojen perusteella kaikkien rahoittajatahojen maksamista tehostetun palveluasumisen kustannuksista syntyy todellista alhaisempi arvio, Forma toteaa.
Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka sisälsi kaikki vuosina 2002-2013 70-vuotiaana tai vanhempana kuolleet suomalaiset, yhteensä 427 078 henkilöä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittaman Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet haasteet (COCTEL) -hanketta.

Alkuperäisjulkaisu:
Forma L, Jylhä M, Pulkki J, Aaltonen M, Raitanen J, Rissanen P. Trends in the use and costs of round-the-clock long-term care in the last two years of life among old people between 2002 and 2013 in Finland. BMC Health Services Research 2017 17:668.

Doi http://www.dx.doi.org/10.1186/s12913-017-2615-3

Artikkeli PubMed-tietokannassa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28927415

Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Leena Forma, 040 190 1604, leena.forma@uta.fi
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Tampereen yliopisto

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 23.10.2017

Tampereen yliopiston viestintäpalvelut
050 318 6613, viestinta@uta.fi
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO
www.uta.fi

Palaa ylös
×Sulje haku
Hae