Väitös 8.3.2019: Mie­len hy­vin­voin­ti, mo­ti­vaatio ja usko omiin kykyi­hin saa­vat liik­ku­maan (Ke­kä­läi­nen)

Suomalaiset tuntevat liikunnan terveyshyödyt, mutta liikkuvat vapaa-ajallaan liian vähän. Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tuo esille psykologisia tekijöitä, jotka edistävät keski-ikäisten ja ikääntyneiden liikunta-aktiivisuutta.

– Mielen hyvinvointi keski-iässä on tunnetusti tärkeä voimavara monilla elämän osa-alueilla, kuten työelämässä menestymisessä ja sosiaalisessa elämässä. Havaitsin, että mielen hyvinvointi on voimavara myös vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ylläpitämisessä, tohtorikoulutettava Tiia Kekäläinen kertoo.

Erilaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin, kuten liikuntalajeihin, matkailuun, kulttuuriin ja luoviin harrastuksiin panostavat keski-ikäiset ja ikääntyneet arvioivat mielen hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin vähemmän näihin aktiviteetteihin osallistuvat ikätoverinsa.

– Mielen hyvinvointi ja vapaa-ajan aktiivisuus näyttävätkin kulkevan käsi kädessä. Omaa aktiivisuutta voisi siis lähteä edistämään kiinnittämällä ensin huomiota siihen, ovatko hyvinvointia tukevat perusasiat kunnossa. Näihin kuuluvat esimerkiksi terveelliset elämäntavat, sosiaalisten suhteiden ylläpito ja riittävä lepo, Kekäläinen pohdiskelee.

Sisäinen motivaatio ja usko omiin kykyihin saavat liikkumaan säännöllisesti

Kun aiemmin vähäisesti liikuntaa harrastaneet ikääntyneet osallistuivat yhdeksän kuukauden ajan säännölliseen ohjattuun voimaharjoitteluun, fyysisten hyötyjen lisäksi myös heidän elämänhallinnan tunteensa lisääntyi ja he alkoivat nauttia harjoittelusta. Harjoittelusta nauttimista kuvastava sisäinen motivaatio sekä lisääntynyt usko omiin kykyihin harrastaa liikuntaa ennustivat voimaharjoittelun jatkamista tutkimuksen jälkeen.

– Itselle mieluisen liikuntamuodon löytäminen ja sopivan tasoinen harjoittelu, joka lisää itseluottamusta, ovat avainasemassa uuden liikuntaharrastuksen ylläpitämisessä, toteaa Kekäläinen.

Väitöstutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa käytettiin kolmea eri aineistoa: Suomi 2014 -Kulutus ja elämäntapa -postikyselyä, Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta ja Voimaharjoittelukerrat-satunnaistettua vertailukoetta. Suomi 2014 -tutkimuksesta hyödynnettiin erityisesti 760:ltä 50−74-vuotiailta kerättyjä tietoja. Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksesta käytettiin 42- ja 50-vuotiaana kerättyjä tietoja, jolloin mukana oli 303 tutkittavaa. Voimaharjoittelukerrat-tutkimukseen osallistui 104 65−75-vuotiasta henkilöä.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Tekes, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.

Tiia Kekäläinen kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion Klassillisesta lukiosta vuonna 2010 ja valmistui terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015. Valmistumisestaan lähtien hän on työskennellyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tohtorikoulutettavana sekä apurahatutkijana. Tällä hetkellä Kekäläinen työskentelee projektitutkijana persoonallisuuden ja fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä selvittävässä PATHWAY-hankkeessa.

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 56, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7677-4 (PDF), se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.