Väitös 7.12.2019: Perinteisiä sukupuolirooleja vahvistetaan paikallisella hoivapolitiikalla (Sihto)
Eräs tämän hetken tärkeimmistä yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä on, miten sovittaa yhteen ansiotyö ja kodin piirissä tehtävä hoiva. Tiina Sihdon väitöstutkimus paljastaa, että monet paikalliset tekijät, kuten kunnallinen hoivapolitiikka, vaikuttavat työn ja hoivan yhteensovittamiseen ja vahvistavat naisille perinteisesti lankeavaa hoivaroolia.
Tutkimuksessaan Sihto analysoi sekä hoivapolitiikkaa koskevia asiakirjoja että työssäkäyvien äitien ja iäkästä omaistaan hoitavien naisten ryhmähaastatteluaineistoja Jyväskylässä.
– Työn ja hoivan yhteensovittaminen on jo pitkään ollut näkyvästi esillä niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussa. Mediassa kiertää kuvauksia ruuhkavuosien keskellä elävistä työssäkäyvistä vanhemmista, ja viimevuosina keskustelu on laajentunut myös ansiotyön ja iäkkäiden omaisten hoivan yhdistämisen mahdollisuuksiin, Sihto taustoittaa tutkimustaan.
Suomessa keskustelu ja tutkimus työn ja hoivan yhteensovittamisesta liikkuu pääasiassa kansallisella tasolla. Kysymykset paikallisuudesta eivät ole perinteisesti sopineet yhteen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanteen kanssa, koska se korostaa tasavertaisia mahdollisuuksia asuinpaikkaan katsomatta.
– Arkielämässä työn ja hoivan yhteensovittamisen ehtoja määrittävät kuitenkin monet paikalliset tekijät, kuten paikallisten työmarkkinoiden työllisyystilanne, kunnallisella tasolla toteutettu sosiaalipolitiikka ja tarjotut hyvinvointipalvelut, Sihto huomauttaa.
Valinnanvapaus hyödyttää keskiluokkaisia naisia
Tutkimus paljastaa paikallisen hoivapolitiikan kehittyneen kohti palveluiden laajempaa markkinoitumista sekä yksilöiden ja perheiden kasvavaa hoivavastuuta. Nämä toimivat usein naisille perinteisesti lankeavaa hoivaroolia vahvistaen.
Kehityskulku voi johtaa myös siihen, että jako naisryhmien välillä syvenee: Yksilöiden valinnanvapautta korostava politiikka on perinteisesti hyödyttänyt erityisesti keskiluokkaisia naisia. Heillä on usein taloudellisia resursseja, vakaa asema työmarkkinoilla ja tätä kautta myös neuvottelu- ja liikkumatilaa työtä sekä hoivaa koskevissa päätöksissä.
Aineiston analyysi osoittaa, että haastatellut naiset saavuttivat usein jaetun ymmärryksen siitä, millaiset hoivaan liittyvät ratkaisut ovat moraalisia tai oikeita erilaisissa tilanteissa. Nämä käsitykset heijastelevat haastateltavien henkilökohtaisia tunteita, mutta myös laajempia hoivaan liittyviä kulttuurisia ihanteita sekä sukupuolittuneita odotuksia.
– Keskustelujen voi lisäksi nähdä peilaavan kansallisen tason ihanteita, joissa naisten kotiäitiys rakentuu osaksi ”hyvää äitiyttä” ja jossa erityisesti iäkkäiden vanhempien tyttäret kohtaavat kulttuurisia odotuksia osallistua vanhempiensa hoivaan, Sihto kertoo.
Sukupuolittuneisuus tulisi tehdä näkyväksi
Sukupuoli mainittiin ryhmähaastatteluissa harvoin, ja se oli laajalti näkymätön myös paikallisissa hoivapolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa. Hiljaisuus sukupuolen tematiikan ympärillä voi piilottaa sukupuolittuneita rakenteita sekä hankaloittaa paikallisella tasolla tapahtuvaa kehitystä kohti tasa-arvoa.
Sihdon mukaan lakien ja politiikkamuutosten vaikutuksia tulisi arvioida entistä enemmän kunnallisella tasolla, jossa lakeja pannaan täytäntöön ja jossa niiden vaikutukset ihmisten jokapäiväiseen elämään ovat konkreettisimmin nähtävissä. Tämä auttaisi tekemään myös sukupuolittuneisuuden näkyväksi ja silloin rakenteita ja asenteita olisi mahdollista haastaa.
YTM Tiina Sihdon yhteiskuntapolitiikan väitöskirja ”Placing women? How locality shapes women’s opportunities for reconciling work and care” tarkastettiin 7.12.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Vanessa May (University of Manchester) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto).
Lisätietoja:
Tiina Sihto, tiina.sihto@jyu.fi, 040 805 5078
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Tiina Sihto (s. 1987, Ilmajoki) kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulun lukiosta vuonna 2006 ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta vuonna 2013 pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka. Hän on työskennellyt yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella yhteiskuntapolitiikan tohtorikoulutettavana, yliopistonopettajana ja projektitutkijana yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan (nyk. humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta), Keski-Suomen rahaston sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare, Suomen Akatemia 2018-2025) rahoituksella.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 153, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7935-5. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66146
