Väitös 16.2.: Verenkierron mikroRNAt viestivät terveydentilasta ja suorituskyvystä

Perimän ja ympäristötekijöiden lisäksi geenien toimintaa ohjaavat monet pienmolekyylit kuten mikroRNAt. Verestä mitatut mikroRNAt kertovat elimistön eri kudoksissa tapahtuneesta geenien säätelystä ja sen muutoksista. MikroRNAt reagoivat fysiologisiin ja patologisiin kuormituksiin ja välittävät viestejä kudosten välillä.

Kangas mittasi tutkimuksessaan eri-ikäisten terveiden naisten ja miesten veren mikroRNA-tasoja. Kangas selvitti niiden yhteyksiä ikään, hormonikorvaushoidon käyttöön, suorituskykyyn ja terveydentilaan. Terveydentilan indikaattoreina käytettiin tulehdustekijöitä, rasva- ja sokeriarvoja sekä kehonkoostumusta.

Eri-ikäisten mikroRNA-tasot poikkeavat toisistaan

Kangas osoitti, että eri-ikäisten tutkittavien veren mikroRNA-tasoissa on eroja. Lisäksi ne olivat yhteydessä veren naissukupuolihormoni estradiolin pitoisuuteen, kehonkoostumukseen ja muihin terveysindikaattoreihin. Ikääntyvillä miesurheilijoilla havaittiin mikroRNA-tasojen olevan yhteydessä nopeus- ja voimaominaisuuksiin.

-Ikääntymistä siivittävät aineenvaihdunnalliset muutokset, jotka johtuvat osin fyysisen aktiivisuuden laskusta sekä erityisesti naisilla myös hormonaalisista seikoista. Miehillä muutokset ovat tasaisempia, mutta naisilla ne kulminoituvat vaihdevuosiin, minkä vuoksi tätä ajanjaksoa on tärkeää tutkia, Kangas toteaa.

Pienmolekyyleissä on potentiaalia tulevaisuuden diagnostiikkaan

Kangas käytti tutkimuksessaan perinteisiä mittausmenetelmiä, mutta pääsi myös kehittämään uutta näytteiden käsittely- ja analyysimenetelmää. Menetelmällä selvitettiin verenkierrossa kulkeutuvien kudosperäisten pallomaisten eksosomien mikroRNA-sisältöä.

-Nykyteknologian ansiosta verestä voidaan mitata lähes mitä vain. Usein tutkittavat molekyylit ovat herkkiä reagoimaan pieniinkin kehon sisä- tai ulkopuolelta tuleviin ärsykkeisiin, minkä vuoksi on tärkeää keskittyä siihen keneltä, milloin ja miten mitataan, Kangas selittää.

-Eksosomien sisällä kulkevat mikroRNAt ovat hyvässä suojassa ja pääsevät hyvin todennäköisesti määränpäähänsä, eli vaikuttamaan kohdekudoksen solujen toimintaan.

Tutkimuksessa havaitut mikroRNA-tasoerot herättävät lisäkysymyksiä siitä, mitä erot elimistön toiminnan kannalta tarkoittavat.

-Näissä pienmolekyyleissä on paljon potentiaalia. Kunhan menetelmät saadaan yhdenmukaistettua ja tuloksia osataan tulkita yhdessä muiden viestimolekyylien kanssa, veren mikroRNAt soveltuvat lisätyökaluiksi fysiologisen tilan ja suorituskyvyn arviointiin. Jatkossa on olennaista selvittää tutkittujen molekyylien tarkka toiminta solu- ja kudostasolla, jotta tiedetään miksi ja mistä ne ovat verenkiertoon kulkeutuneet, Kangas painottaa. Niiden hyödyntäminen myös sairauksien diagnostiikassa, etenemisessä sekä lääkehoitojen tehon seurannassa on tunnistettu.

Lisätietoja:
Reeta Kangas kangasreeta@gmail.com, +358440838689
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Reeta Kangas on kirjoittanut ylioppilaaksi Vaskivuoren lukiosta vuona 2005. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta marraskuussa 2012 pääaineenaan solu- ja molekyylibiologia. Kangas on työskennellyt tutkimusassistenttina sekä laboratoriomestarina terveystieteiden laitoksella ja sai helmikuussa 2013 tohtorikoulutettavan työsuhteisen työtehtävän Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Urheiluopistosäätiö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja biomateriaalien tohtoriohjelma (TBDP), Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen Akatemia.

Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 267, 109 s. Jyväskylä 2018, ISSN 0356-1071, ISBN 978-951-39-7323-0 (nid.), ISBN 978-951-39-7324-7 (PDF). Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7324-7