Tutkimusjulkaisu: Ulkona liikkuminen auttaa iäkkäiden itsenäisyyden säilyttämisessä
Elinpiirin laajuus kuvastaa iäkkään henkilön osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Tuore Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutettu tutkimus osoittaa, että rajoittunut elinpiiri lisää todennäköisyyttä, että seuraavan kahden vuoden aikana henkilö menettää kyvyn suoriutua itsenäisesti päivittäisistä perustoiminnoista.
– Laaja elinpiiri ja ulkona liikkuminen tukevat terveyden ja toimintakyvyn säilymistä, yliopistotutkija Erja Portegijs selittää. Lisäksi liikkuminen on muutenkin antoisaa.
Elinpiirimittarin avulla voi tunnistaa riskivanhukset
Tutkimuksessa määriteltiin elinpiirimittarin raja-arvo, jolla voidaan luotettavasti tunnistaa itsenäisesti kotona asuvista iäkkäistä henkilöistä ne, joiden toimintakyky on vaarassa heiketä. Mittarin skaala vaihtelee 0:sta (liikkuminen rajoittunut makuuhuoneeseen) 120:een (liikkuu päivittäin oman kunnan ulkopuolella ilman apuvälineitä tai henkilökohtaista apua).
Tutkimuksen mukaan 52.3 pistettä tai vähemmän saaneet ikääntyneet henkilöt menettivät seuraavan kahden vuoden aikana todennäköisemmin itsenäisyytensä päivittäisissä toiminnoissa kuin henkilöt, joiden pistemäärä oli tämän luvun yläpuolella.
– Pistemäärä 52.3 kuvaa tilannetta, jossa henkilö vain harvoin liikkuu oman naapuruston ulkopuolella, Portegijs selittää. Tutkimus osoitti, että 11.7 pisteen lasku kahden vuoden aikana tuplasi riskin uusien toimintakyvyn vaikeuksien syntymiseen tai toimintakyvyn menettämiseen.
– Esimerkiksi kun henkilö lopettaa autolla ajamisen tai hänen kävelykykynsä heikkenee selvästi, hän ei ehkä liiku enää viikoittain naapurustoa kauempana. Sen seurauksena elinpiiripisteet alenevat vähintään 10 – 16 pistettä riippuen siitä, tarvitsiko henkilö alkutilanteessa kävelyn apuvälinettä, Portegijs sanoo.
Raja-arvon määrittäminen parantaa elinpiirin arviointimenetelmän hyödyllisyyttä kliinisessä käytössä. Yhdysvaltalaiseen University of Alabama at Birmingham Study of Aging –tutkimukseen kehitetty kysely on käännetty suomeksi ja todettu luotettavaksi myös Suomen oloissa. Tutkittava voi täyttää kyselyä itsenäisesti tai hänet voidaan haastatella. Kyselyn avulla kartoitetaan alue (koti, pihapiiri, naapurusto, kotikunta tai etäisemmät alueet), jossa henkilö liikkuu, kuinka usein hän siellä liikkuu ja tarvitseeko hän liikkumiseen apua tai apuvälinettä.
Tutkimukseen osallistui 848 yli 75-vuotiasta henkilöä, jotka asuivat itsenäisesti Jyväskylän ja Muuramen alueella. Heitä haastateltiin kodissaan vuonna 2012 ja uudelleen vuonna 2014 puhelimen välityksellä.
Tutkimustulokset on julkaistu alan kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä American Medical Directors Association 21.1.2016.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Erja Portegijs, puh. 040 481 4347, erja.portegijs@jyu.fi
Portegijs E, Rantakokko M, Viljanen A, Sipilä S, Rantanen T. Identification of Older People at Risk of ADL Disability Using the Life-Space Assessment: A Longitudinal Cohort Study. Journal of the American Medical Directors Association 2016 Jan 21 [Epub ahead of print]. doi: 10.1016/j.jamda.2015.12.010.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemian Asumisen Tulevaisuus (ASU-LIVE) tutkimusohjelma sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Gerontologian tutkimuskeskus GEREC on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimuskeskus, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ikääntymisestä, osallistuu yliopistokoulutukseen ja vahvistaa alan asiantuntemusta.