Tutkimusjulkaisu: Kunnissa suuria eroja pitkäaikaishoidon käytössä
Kunnissa on suuria eroja siinä, millaisia pitkäaikaishoidon palveluja vanhat ihmiset käyttävät viimeisinä elinvuosinaan. Tämä selviää Tampereen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin pitkäaikaishoidon käyttöä vanhoilla ihmisillä heidän kahden viimeisen elinvuoden aikana laajan rekisteriaineiston avulla. Tutkitut pitkäaikaishoidon muodot olivat julkinen ja yksityinen vanhainkotihoito ja tehostettu palveluasuminen, terveyskeskuksen vuodeosastohoito sekä kotihoito. Pitkäaikaishoidon käyttö oli yleistä, sillä yli puolet tutkituista käytti jotain näistä pitkäaikaishoidon palveluista.
– Eri puolella Suomea palveluja käytettiin yhtä paljon, mutta siinä oli huomattavia eroja, millaisia pitkäaikaishoidon palveluja käytettiin. Myös siinä oli eroja, miten erilaisten pitkäaikaishoidon palvelujen käyttö muuttui vuosien 2002 ja 2008 välisenä aikana, toteaa tutkija Jutta Pulkki.
Asukasmäärältään erikokoisissa kunnissa painottuivat erilaiset palvelut. Esimerkiksi pienimmissä kunnissa käytettiin julkista vanhainkotia enemmän kuin suuremmissa kunnissa, kun taas suuremmissa kunnissa yksityisten palvelujen käyttö oli suurempaa. Erot tulivat vielä selvemmin esiin, kun palvelujen käyttöä tarkasteltiin kuntien maantieteellisen sijainnin mukaan.
– Entisen Länsi-Suomen alueella painottui julkisen vanhainkodin käyttö, kun taas Oulun seudulla käytettiin enemmän julkista tehostettua palveluasumista ja kotihoitoa, Pulkki kertoo.
Pitkäaikaishoidon yleisenä tavoitteena on vanhainkotihoidon ja terveyskeskuksen vuodeosastohoidon korvaaminen kotihoidolla ja tehostetulla palveluasumisella. Nämä tavoitteet ovat toteutuneet kunnissa hyvin eri tavoin.
– Voidaan ajatella, että palvelujen käyttö kuvaa epäsuorasti kunnan palvelutarjontaa. Näin ollen tuloksemme kertoo, että joissakin kunnissa vanhainkotihoitoa on korvattu tehostetulla palveluasumisella lyhyellä aikavälillä, joissakin taas ei.
Terveyskeskuksen käyttö on puolestaan säilynyt sekä vuodesta toiseen että alueellisesti tarkasteltuna lähes muuttumatonta, eikä kotihoidossakaan tapahtunut suuria muutoksia tutkimuksen seuranta-aikana.
– Toisin sanoen, osa kunnista on vielä kovin kaukana yleisistä pitkäaikaishoidon tavoitteista. Tästä ei tosin voi päätellä, että näissä kunnissa hoito olisi järjestetty jotenkin huonosti. Mehän emme tiedä, miten laadukasta ja tarpeenmukaista hoito on, tiivistää Pulkki.
Tutkimus on osa Tampereen yliopiston terveystieteen yksikön sekä Gerontologian tutkimuskeskuksen laajempaa tutkimushanketta ”Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet haasteet”. Tutkimus toteutettiin Kunnallisalan kehittämissäätiön tuella.
Alkuperäinen artikkeli: Pulkki Jutta, Aaltonen Mari, Forma Leena, Jylhä Marja, Raitanen Jani, Rissanen Pekka. Pitkäaikaishoito kunnissa vanhuuden viimeisinä vuosina – Palvelujen käytön erot ja muutokset vuosina 2002-2008. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1:2014.
