Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan ikääntyneidentyöntekijöiden ja työttömien arkea. Ikääntyminen on globaali megatrendi, joka näkyy työmarkkinoilla monin tavoin ja pakottaa kehittyneet teollisuusmaat hakemaan uusia ratkaisuja työurien pidentämiseen ja eläkkeelle siirtymisen aikataulutukseen. Hankkeen lähtökohtana on paradoksi, joka syntyy yhtäältä tarpeesta pidentää työuria elinajan odotteen mukaisesti ja luoda tälle toimiva käytäntö. Toisaalta vallitseva taloussuhdanne tuottaa lisääntyvää työttömyyttä, toistuvia yt-neuvotteluja ja samalla työnantajalle kalliiksi käyvän keski-ikäisen ja ikääntyneen työväestön tuntuvaa ja tavanomaista aikaisempaa poistumista työmarkkinoilta.
Tutkimushankkeessamme tarkastellaan työurien pidentämistavoitetta niiden loppupään, elämäntilanteiltaan yhä heterogeenisemman ikääntyneen työntekijäryhmän näkökulmasta. Poliittisen päätöksenteon, mediakeskustelun ja käynnissä olevan eläkeuudistuksen tukeutuessa pitkälti demografiselle numero- ja tilastotiedolle sekä ”keskimääräisen työllisen” idealle, tässä hankkeessa eläkkeelle siirtymistä tarkastellaan sekä media-analyysin että eläköityvien arkielämän tasolla liikkuvan laadullisen pitkittäisseurannan että kyselytutkimuksen keinoin. Tutkimus kyseenalaistaa kronologiselle kalenteri-iälle pohjaavan ”yksi koko sopii kaikille” -ajattelumallin työurista puhuttaessa ja korostaa eläköitymisen kynnyksellä olevan väestön moninaisuutta, päätöksentekoa ja toimijuutta.
Kysymme:
- Mitkä mukaan ottamisen ja poissulkemisen, myös ikäsyrjintään liittyvät mekanismit koskevat ikääntyneitä työntekijöitä ja miten he itse eläkkeelle siirtymisen, sen ajoittamisen ja oman hyvinvointinsa ja työkykynsä mieltävät?
- Miten rikkoa työuran loppupuolelle sijoittuva työttömyysjakso ja selvitä takaisin työelämään?
- Keillä lopulta on mahdollisuus pidentää työuraansa ja mitä työelämän ulkopuolelle ja työttömyyskortistoon päätyminen tarkoittaa arkipäivän selviytymisen, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden eläkeläisyyden näkökulmasta?
- Miten eläköitymisen todellisuus rakentuu nykyisessä mediajulkisuudessa ja miten ikääntyvät työntekijät itse jäsentävät omaa työuraansa ja työssäjaksamistaan?
Hankkeessa on tuotettu monitieteistä tietoa sekä ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuuksista jatkaa työelämässä että siirtyä eläkkeelle. Aineisto on koottu vuosina 2015-2018.
Tutkimuksen rahoittajat
Koneen säätiö ja Työsuojelurahasto
Tutkijaryhmä
Vastuulliset tutkijat
Pirjo Nikander (hankkeen johtaja), pirjo.nikander@tuni.fi
Kirsi Lumme-Sandt, kirsi.lumme-sandt@tuni.fi
Clas-Håkan Nygård, clas-hakan.nygard@tuni.fi
Muut tutkijat
Subas Neupane subas.neupane@tuni.fi
Prakash K.C. prakash.kc@tuni.fi
Anna Siukola, anna.siukola@tuni.fi
Väitöskirjatutkijat
Katri Keskinen, katri.keskinen@tuni.fi
Työttömyyden, toimijuuden ja ageismin dynamiikat laadullisen seurannan keinoin
Hanna Kosonen, hanna.kosonen@tuni.fi
Ikääntyvien työntekijöiden toimijuus: rajoittavat ja mahdollistavat tekijät
Saila Kyrönlahti saila.kyronlahti@tuni.fi