Terveystiedon lähteillä
Johanna Eronen
Terveystietoa tulee joka tuutista, huokaisi iäkäs mies kun häneltä kysyttiin, mistä hän löytää tietoa terveydestä. On totta, että tietoa on löydettävissä useasta eri kanavasta. Mutta mistä ikäihmiset löytävät parhaiten terveyteen liittyvää tietoa, vastauksia terveyspulmiinsa tai tietoa tarvitsemistaan palveluista? Entä onko tiedon lähteellä merkitystä sille, kuinka ymmärrettävää tai luotettavaa tieto on?
Terveyden lukutaidolla (engl. health literacy) tarkoitetaan ihmisen kykyä löytää, ymmärtää, hyödyntää ja arvioida terveyteen liittyvää tietoa. Hyvällä terveyden lukutaidolla on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia eri ikäisten henkilöiden terveyteen ja sen on todettu lisäävän esimerkiksi ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden aktiivisempaa käyttöä ja vähentävän sairaanhoidon tarvetta. Hyvä terveyden lukutaito voi olla tärkeässä asemassa iäkkäiden henkilöiden terveyden, toimintakyvyn ja autonomian säilyttämisessä ja sen vuoksi on hyvä pohtia, mistä ikäihmiset tarvitsemansa terveystiedon löytävät.
Olemme keränneet tietoa yli 75-vuotiaiden ihmisten terveyden lukutaidosta osana Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen AGNES-tutkimusta. Aineistonkeruun alkuvaiheessa järjestimme fokusryhmäkeskustelun, johon osallistui yhdeksän 65-90-vuotiasta naista ja miestä. Keskustelimme parin tunnin ajan terveyden lukutaidon mittarin sisältämistä kysymyksistä. Terveystiedon lähteet ja niiden merkitys nousivat yhdeksi keskustelun pääteemaksi.
Useat keskustelijat mainitsivat tärkeäksi terveystiedon lähteeksi oman terveysaseman ja siellä toimivan lääkärin. Luottamuksellinen ja riittävän pitkään jatkunut asiakkuus tutun lääkärin kanssa oli osallistujien puheissa ensisijaista: omalta lääkäriltä saatiin luotettavaa täsmätietoa ja vastauksia itseä koskeviin kysymyksiin. Myös aikaisemman tutkimustiedon valossa lääkärit, apteekkihenkilökunta ja muut terveydenhuollon ammattilaiset ovat monelle ikäihmiselle merkittävimpiä terveystiedon lähteitä. Lääkäreiden rooliin terveystiedon lähteenä sisältyy kuitenkin kiinnostava piirre: tutkimukset ovat osoittaneet, että monella iäkkäällä on vaikeuksia ymmärtää sitä, mitä lääkäri sanoo. Tietoa on siis osattava etsiä muistakin kanavista.
Lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön lisäksi internet on merkittävä terveystiedon lähde ikäihmisille. Omassa keskustelussamme osallistujat kertoivat netin helpottaneen tiedon etsimistä, mutta totesivat samalla, että luotettavan tiedon löytäminen ja erottaminen epäluotettavasta voi olla hankalaa. Keskustelijat nimesivät esimerkiksi Duodecimin Terveysportin ja Käypä hoito –sivuston potilasversion sisältävän sellaista tietoa, jota he pitävät luotettavana. Sitä vastoin keskustelupalstojen sisältämän tiedon arveltiin olevan vähintäänkin epäilyttävää.
Internetin rooli on tärkeä myös silloin, kun potilas haluaa lääkärikäynnin jälkeen käydä varmistamassa, mitä vastaanotolla on puhuttu. Epäselviksi jääneitä asioita täydennetään käymällä lukemassa sähköisistä potilasasiakirjoista lääkärikäynnistä tehtyjä kirjauksia (Huvila ym. 2018). Myös omassa keskustelussamme muutama osallistuja kertoi käyttäneensä Omakantaa omien tietojen tarkistamiseen. Omakanta ja vastaavat järjestelmät ulkomailla, kuten Journalen Ruotsissa, ovat tutkimusten mukaan iäkkäille tärkeitä itseään koskevan terveystiedon lähteitä. Tosin ainakin Omakannan käytössä on huomattu olevan sekä teknisiä haasteita että ongelmia lääketieteellisen terminologian ymmärtämisessä (Eriksson-Backa ym. 2018).
Verkossa oleva terveystieto ei kuitenkaan ole läheskään kaikkien iäkkäiden saavutettavissa. Mitä vanhemmista ikäluokista on kyse, sitä harvempi ihminen käyttää tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta. Heille olennaisia tiedon lähteitä ovat painettu materiaali, kuten lehdet, esitteet ja muut paperiset tiedotteet. Omassa tutkimuksessamme keskustelijat mainitsivat myös esimerkiksi television aamutohtorin ja Ylen Akuutti-ohjelman luotettavina lähteinä. Näiden lisäksi omaisten rooli on tärkeä: heiltä voi paitsi saada tietoa, mutta he voivat myös auttaa tiedon etsimisessä iäkkäälle itselleen vieraista kanavista.
Omasta terveydestään kiinnostuneelle tai sairauksista huolestuneelle iäkkäälle tärkeintä on tiedon vaivattoman löytymisen lisäksi myös se, että se on ymmärrettävää. Tämä on tärkeää huomioida niin lääkärin vastaanotolla, apteekissa lääkkeitä toimitettaessa kuin asiakas- ja potilastiedotteita laadittaessa. Tulevaisuudessa haasteena on myös eri kieltä puhuvien ja eri kulttuureista tulevien potilaiden, asiakkaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten keskinäinen viestintä. Kun terveyteen liittyvän tiedon tuottamisessa ja jakamisessa huomioidaan tiedon vastaanottajien ja heidän tarpeidensa moninaisuus, voidaan luoda paremmat edellytykset terveyden edistämiselle eri väestöryhmissä.
Lähteet:
Eriksson-Backa, K., Enwald, H., Hirvonen, N., & Huvila, I. (2018). Opportunities and challenges with My Kanta: First results from a focus group study about user experiences and opinions on the National Archive of Health Information. Informaatiotutkimus, 37(3), 20–24. https://doi.org/10.23978/inf.76068
Huvila, I.; Enwald, H.; Eriksson-Backa, K.; Hirvonen, N.; Nguyen, H. & Scandurra, I. Anticipating ageing: Older adults reading their medical records. Information Processing & Management, 2018, 54(3), 394 –407. DOI: 10.1016/j.ipm.2018.01.007
Kirjoittaja Johanna Eronen on terveystieteiden tohtori ja hän työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimusaiheenaan on iäkkäiden ihmisten terveyden lukutaito.