Suomessa suurin osa iäkkäistä ihmisistä kuolee terveyskeskussairaalassa, Norjassa vanhainkodissa

Suomessa ja Norjassa ikääntyneet voivat viettää elämänsä viimeiset viikot ja päivät lähempänä kotiaan kuin erikoissairaanhoidossa. Suomessa terveyskeskussairaaloilla on merkittävä rooli elämän loppuvaiheen hoidossa, mutta Norjassa tämä rooli on vanhainkodeilla.

Iäkkäiden ihmisten kuolinpaikkoja ovat sairaalat (erikoissairaanhoidon sairaala ja terveyskeskussairaala), pitkäaikaishoitoa tarjoavat vanhainkoti ja palveluasuminen sekä koti.

Vertasimme iäkkäiden ihmisten kuolinpaikkoja Suomessa ja Norjassa

Tavoitteena oli saada selville, miten ikääntyneiden ihmisten kuolinpaikat eroavat maissa, joissa on erilainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä. Näitä maita verrattiin, koska ne ovat monella tapaa samanlaiset, mutta palvelujärjestelmässä on tiettyjä eroja, suurimpana se, että Suomessa on perusterveydenhuollon sairaaloita eli terveyskeskussairaaloita. Norjassa pitkäaikaishoidon, erityisesti kotihoidon, kattavuus on suurempi kuin Suomessa.

Se, missä ihminen kuolee, määräytyy monien yksilöön ja palvelujärjestelmään liittyvien tekijöiden summana. Yksilöllisistä tekijöistä tutkittiin, miten ikä, sukupuoli ja toimintakyvyn kehitys elämän loppuvaiheessa olivat yhteydessä kuolinpaikkaan. Toimintakyvyn kehitys elämän loppuvaiheessa (end-of-life trajectory) perustuu kuolemansyyhyn, ja se kuvaa sitä, miten pitkän ajan kuluessa ja miten jyrkästi toimintakyky heikkenee elämän viimeisinä vuosina tai kuukausina. Luokkia ovat äkillinen kuolema, parantumaton sairaus, elimellinen häiriö, hauraus ja muu.

Yleisimmät kuolinpaikat olivat terveyskeskussairaala ja vanhainkoti

Yleisin kuolinpaikka Suomessa oli terveyskeskussairaala (46 %) ja Norjassa vanhainkoti (55 %). Erikoissairaanhoidon sairaala oli vähemmän yleinen kuolinpaikka Suomessa (21 %) kuin Norjassa (32 %). Ero oli tämän suuntainen kaikissa ikäryhmissä, naisilla ja miehillä ja muissa toimintakyvyn kehityksen ryhmissä paitsi äkillinen kuolema -ryhmässä. Vanhainkoti oli kuolinpaikkana yleisempi ja erikoissairaanhoidon sairaala harvinaisempi vanhemmilla ja naisilla kuin nuoremmilla ja miehillä.

Yleisimmissä kuolinpaikoissa oltiin melko pitkään

Tarkastelimme sitä, miten pitkään henkilöt olivat kuolinpaikassaan. Ne, jotka kuolivat vanhainkodissa, tehostetussa palveluasumisessa tai kotona, olivat olleet niissä paikoissa pitkään ilman siirtymiä kodin ja/tai hoitopaikkojen välillä. Erikoissairaanhoidon sairaalassa vietettiin Suomessa keskimäärin 15 päivää ennen kuolemaa (mediaani 5) ja Norjassa 10 (6). Terveyskeskussairaalassa kuolleet olivat siellä keskimäärin 69 päivää ennen kuolemaa (20).

Aineisto

Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoja. Tutkimusjoukkoon kuuluivat kaikki vuonna 2011 vähintään 70-vuotiaana kuolleet suomalaiset (n=37 051) ja norjalaiset (n=31 382). Tutkimusryhmällämme on tietoa Suomen kuolinpaikoista uudemmiltakin vuosilta, mutta Norjasta tuoreempaa tietoa ei ollut saatavilla. Vuoden 2011 jälkeen terveyskeskuksen merkitys ikääntyneiden kuolinpaikkana on jonkin verran pienentynyt ja vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen rooli on kasvanut. Koti luokiteltiin kuolinpaikaksi myös silloin, jos henkilö kuoli ulkona, liikenteessä, kylässä tai julkisella paikalla, käytännössä luokittelu siis tarkoittaa, että henkilö ei kuollut sosiaali- ja terveydenhuollon palveluun sisään kirjattuna.

Alkuperäisartikkeli:

Forma L, Aaltonen M, Raitanen J, Anthun KS, Kalseth J 2020: Place of death among older people in Finland and Norway. Scandinavian Journal of Public Health. https://doi.org/10.1177/1403494820944073

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori Leena Forma, leena.forma(at)helsinki.fi, 0504331016