Senioritaloissa asuvilla miehillä on enemmän toiminnanvajautta ja naisilla yksinäisyyttä
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkimuksessa selvisi, että senioritalojen miesasukkailla on heikompi fyysinen toimintakyky kuin kotona asuvilla iäkkäillä miehillä. Senioritaloissa asuvat naiset ovat sen sijaan yksinäisempiä kuin kotona asuvat iäkkäät naiset. Psyykkisen toimintakyvyn ja sosiaalisten kontaktien suhteen ei havaittu eroja asumismuotojen välillä.
Senioritalot ovat yhä suositumpi asumismuoto iäkkäiden keskuudessa. Ne tarjoavat esteetöntä asumista tavallisesti yli 55-vuotiaille tai eläkkeellä oleville henkilöille. Asukkaat voivat ostaa tarvitsemiansa arkea helpottavia palveluja, mutta varsinaista hoitoa tai ympärivuorokautista henkilökuntaa senioritaloissa ei yleensä ole tarjolla. Taloissa järjestetään usein yhteistä ohjelmaa ja aktiviteetteja asukkaille. Talojen aktiviteetit ja vertaiset naapurina voivat lisätä sosiaalista osallistumista ja tarjota enemmän sosiaalista tukea. Tällöin senioritalot voivat tukea hyvinvointia ja kenties lieventää yksinäisyyden tunnetta.
Tutkimuksessa vertailtiin senioritalojen asukkaiden ja kotona asuvien iäkkäiden itsearvioitua toimintakykyä, yksinäisyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Senioritalojen asukkaiden ja kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä on vertailtu tutkimuksissa hyvin vähän.
– Senioritaloissa naiset vaikuttavat olevan toimintakyvyltään samankaltaisia kuin kotona asuvat, joten syy senioritalossa asumiseen tai muuttoon voi olla jokin muu kuin fyysisen toimintakyvyn heikentyminen. Heillä ei ehkä ole tukiverkostoa tai perhettä lähellä, joten senioritalo voi olla houkutteleva asumisvaihtoehto. Toisaalta voi olla, että senioritalojen asukkaat ovat lähtökohtaisesti sosiaalisempia, jolloin myös yksinäisyyttä saatetaan kokea helpommin. Yksin viihtyvä ihminen ei ehkä päätyisi tällaiseen asumisratkaisuun. Täytyy kuitenkin muistaa, että tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, joten tulosten perusteella ei voida päätellä syy-seuraussuhdetta vaikka yhteyksiä havaittiinkin, kertoo tohtorikoulutettava Anna Lahti.
Tutkimusaineisto koostui senioritalojen asukkaita tutkivasta BoAktiv-kyselytutkimuksesta sekä Helsingin syntymäkohortti-tutkimuksesta. Aineisto kerättiin Folkhälsanin senioritaloissa vuosina 2018 ja 2020, ja Helsingin syntymäkohorttitutkimuksessa vuonna 2015. Osallistujat vastasivat itsenäisesti laajaan kyselylomakkeeseen, joka sisälsi muun muassa toimintakykyä ja terveyttä mittaavan SF-36-kyselyn sekä kysymyksiä yksinäisyydestä ja sosiaalisista kontakteista.
Tutkimus toteutettiin Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa osana Folkhälsan’s senior housing and active aging (BoAktiv) -tutkimusta, joka on Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä toteutettava projekti, jota johtaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff.
Alkuperäinen artikkeli:
Lahti, A.-M.; Mikkola, T.M.; Salonen, M.; Wasenius, N.; Sarvimäki, A.; Eriksson, J.G.; von Bonsdorff, M.B. Mental, Physical and Social Functioning in Independently Living Senior House Residents and Community-Dwelling Older Adults. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18, 12299. https://doi.org/10.3390/ijerph182312299
Lisätietoja:
Lisätietoa tutkimuksesta Folkhälsanin sivuilta.
Anna Lahti
Tohtorikoulutettava
Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Anna.lahti@folkhalsan.fi
Mikaela von Bonsdorff
Apulaisprofessori
Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi
