Siirry pääsisältöön

Säännöllinen liikunta ylläpitää ikääntyneiden liikkumismahdollisuuksia

Liikunnalla on useita terveyshyötyjä, mutta monet ikääntyneet ihmiset eivät itse kykene lisäämään ulkona liikkumista, vaikka niin haluaisivat. Kyseessä on ilmiö, jota kutsutaan tyydyttämättömäksi liikunnantarpeeksi. Tuoreessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimuksessa selvisi, että ulkona liikkumisella ja liikunnalla voidaan ehkäistä tilanteen kehittymistä.

Noin joka seitsemäs kotona-asuvista suomalaisista ikääntyneistä kokee tyydyttämätöntä liikunnantarvetta, joten kyse on melko yleisestä ilmiöstä. Iän myötä esimerkiksi toimintakyvyn tai terveyden heikkeneminen ja ympäristön esteet saattavat rajoittaa mahdollisuuksia liikkua. Tuoreen tutkimuksen mukaan myös vähäinen liikunta ja harvempi ulkona liikkuminen voivat lisätä riskiä tyydyttämättömän liikunnantarpeen kehittymiseen kahden vuoden seurannassa.

– Havaitsimme, että noin joka kolmannelle vain vähäisesti liikkuvalle ikääntyneelle kehittyi tyydyttämätön liikunnantarve. Sen sijaan, jos liikuntaa kertyi alkutilanteessa runsaammin, ainoastaan joka kymmenes raportoi tyydyttämätöntä liikunnantarvetta kahden vuoden seurannan aikana, tohtorikoulutettava Lotta Palmberg kertoo.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikkua kannattaa, vaikka toimintakyky olisi jo alkanut heikentyä. Tyydyttämättömän liikunnantarpeen riskiä lisäsi myös harvemmin ulkona liikkuminen verrattuna päivittäin ulkona liikkuviin niillä henkilöillä, joilla oli heikompi terveys.

– Kotoa ei välttämättä tarvitse poistua kovin kauas. Sekin, että lähtee ulos ja liikkuu päivittäin oman naapuruston alueella, on hyödyksi, Palmberg selventää.

Tyydyttämätön liikunnantarve tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sitä, että ulkona ei päästä liikkumaan lainkaan, edes kauppakäynnin verran, jolloin elämä rajoittuu kotiin.

– Tutkimuksemme osoitti, että tilanteen kehittymiseen voi kuitenkin vaikuttaa, eli pysymällä liikkeessä ja käymällä ulkona päivittäin voit ylläpitää myös tulevia liikkumismahdollisuuksiasi, Palmberg kannustaa.

Kokemus tyydyttämättömästä liikunnantarpeesta ilmestyy monesti pian liikunnan ja ulkona liikkumisen vähentämisen jälkeen. Jos mahdollisuudet liikkua eivät parane, liikunnan määrä jää pysyvästi alhaiseksi ja mahdollisuudet heikkenevät entisestään.

– Mahdollisuuksia päivittäiseen ulkona liikkumiseen tulisi edistää ikääntyneillä henkilöillä terveydestä ja toimintakyvystä huolimatta. Esimerkiksi apuvälineiden tai ulkoilukaverin tuella päivittäistä ulkoilua voidaan helpottaa, Palmberg ehdottaa
Tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan 700 Jyväskylän seudulla asuvaa 75–90-vuotiasta henkilöä, jotka eivät alkutilanteessa kokeneet tyydyttämätöntä liikunnantarvetta.

Alkuperäisjulkaisu:

Palmberg, L., Portegijs, E., Rantanen, T., Aartolahti, E., Viljanen, A., Hirvensalo, M., Rantakokko, M. Neighborhood mobility and unmet physical activity need in old age: a 2‐year follow‐up. Journal of Aging and Physical Activity, Ahead of Print. DOI: 10.1123/japa.2019‐0047.

Lisätietoja: 

Tohtorikoulutettava Lotta Palmberg, lotta.m.palmberg@jyu.fi, 040 805 4823

Palaa ylös
×Sulje haku
Hae