Miten valita pitkään jatkuneen pitkittäistutkimuksen menetelmät? Esimerkkinä JYLS-pitkittäistutkimus
Pitkittäistutkimukset, joissa samoja ihmisiä lähestytään eri ikä- tai elämänvaiheissa, ovat välttämättömiä tutkimusasetelmia silloin, kun halutaan ymmärtää ihmisen kehityksen kulkua ehkä pitkälläkin aikavälillä. Mutta miten valita pitkittäistutkimuksen menetelmiä?
Kiinnostuksen kohteena oleva ilmiö tärkein
Kun pitkittäistutkimus jatkuu useita vuosikymmeniä, lapsuudesta aikuisuuteen, kuten esimerkiksi The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS; suomeksi Lapsesta aikuiseksi), tutkijat joutuvat miettimään monenlaisia mittaamiseen ja tutkimusmenetelmiin liittyviä kysymyksiä. Tärkein näistä liittyy tutkimusaiheisiin, eli on olennaista mitata luotettavasti ja monipuolisesti kiinnostuksen kohteina olevia ilmiöitä, esimerkkinä olkoon vaikka mielen hyvinvointi. Sitä tulee arvioida mittaamalla sekä hyvinvoinnin myönteisiä että kielteisiä ulottuvuuksia.
Toiseksi tulee harkita, kuka kiinnostuksen kohteena olevaa ilmiötä arvioi. JYLS-tutkimus on osoittanut, että lasten omilla arvioilla käyttäytymisestään ei ole ennustearvoa, kun taas lasten opettajat ja toverit arvioivat luotettavasti käyttäytymistä. Toisaalta taas aikuisiässä ihmisen omat käsitykset esimerkiksi mielen hyvinvoinnista ovat varteenotettavia aineistokeruumenetelmiä.
Jos kyseessä on JYLS:in kaltainen laajasti eri elämänalueita kattava tutkimus, tulee pohtia myös, mitataanko mahdollisimman monia eri elämänalueita suppeammin vai rajatumpaa määrää laajemmin. Useinhan ilmiötä monimenetelmäisesti kartoittavat lähestymistavat tai esimerkiksi hiukan pidemmät kyselylomakkeet tuovat kiinnostuksen kohteena olevan ilmiön hienojakoisemmin ja paremmin esille. Tutkijoiden on löydettävä edellä mainittujen vaihtoehtojen välille sopiva tasapaino, koska tutkittavia ei voi kuormittaa kohtuuttomasti.
Aiemmin käytetyn menetelmän toistaminen mahdollistaa ilmiön pysyvyyden tarkastelun
Kun kyseessä on pitkittäistutkimus, jossa samojen ihmisten kehitystä seurataan useiden vuosikymmenten ajan, kehittyvät mittausmenetelmät seurannan aikana. Jos mietitään edellä mainittua mielen hyvinvointia, niin JYLS-tutkittavien ollessa 27-vuotiaita vuonna 1986, ei mielen hyvinvoinnin positiivisesta puolesta ollut vielä juurikaan tutkimustietoa. Kun aineistoa koottiin jälleen 36-vuoden iässä, vuonna 1995, oli aiheesta jo erillisiä tutkimuslinjoja ja niiden mukaisia mielen hyvinvoinnin mittareita kehitetty. JYLS:issä käytettiinkin tuolloin eri itsearviointilomakkeita niin sanotun emotionaalisen, psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvioimiseen. Myöhemmin tutkijat ovat kehittäneet yhden lomakkeen, jonka väittämät tavoittavat kaikki edellä kuvatut mielen hyvinvoinnin myönteiset ulottuvuudet.
Olemmekin joutuneet JYLS:issä pohtimaan, ottaisimmeko uuden menetelmän käyttöön. Jos näin tekisimme, menettäisimme mahdollisuuden tarkastella kiinnostuksen kohteena olevan ilmiön, tässä tapauksessa mielen hyvinvoinnin, absoluuttista pysyvyyttä (esim. keskiarvoja tai jakaumia) ajan kuluessa. Jotta nimittäin tämänkaltaista pysyvyyttä – tai toisaalta muutosta – voi tutkia, on ilmiötä mitattava täsmälleen samalla tavalla eri ajankohtina. Tämähän on yleensä pitkittäistutkimuksessa merkittävä kiinnostuksen kohde. Olemme pääosin päätyneetkin toistamaan aiemmin käytettyjä menetelmiä, kuten mielen hyvinvoinnin osalta myös 42, 50 ja 61 vuoden iässä jo 36-vuotiaana käytettyjä lomakkeita.
Ikävaiheen erityisyys, yhteiskunnallinen tilanne ja tulevaisuus otettava huomioon
Pitkittäistutkimuksen menetelmiä valittaessa on toistettavuuden lisäksi syytä pohtia uusien aihealueiden ja menetelmien mukaan tuomista ajan kuluessa. Nämä valinnat voivat liittyä tutkittavaan ikävaiheeseen, yhteiskunnalliseen aikakauteen ja seuraavan ikävaiheen ennakointiin. Kun ajatellaan JYLS-tutkimuksen uusinta aineistokeruuvaihetta, joka toteutettiin vuosina 2020–2021 tutkittavien ollessa noin 61-vuotiaita, toimme mukaan esimerkiksi ikäkokemukseen, isovanhemmuuteen ja eläkeajatuksiin liittyviä osioita, koska näiden oletettiin olevan myöhäiseen aikuisikään liittyviä erityisiä, esimerkiksi juuri mielen hyvinvointiin kytkeytyviä, asioita. Ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyen esitimme tutkittaville kysymyksiä digitalisaatiosta ja tietotekniikan käytöstä. Koska JYLS-tutkimuksen on tarkoitus jatkua edelleen, pohdimme myös myöhemmän iän toimintakykyä ennakoivia tekijöitä. Viittaan näillä tekijöillä elämänalueisiin, joita olisi hyvä sisällyttää tutkimukseen noin 60 vuoden kieppeillä siksi, että niillä on merkitystä vanhenemisen kannalta. Esimerkkinä mainittakoon, että toimme JYLS:issä uutena mukaan vanhuuteen valmistautumiseen liittyviä kysymyksiä.
Yhteenvetoa
Pitkittäistutkimuksen eri aineistonkeruuvaiheiden suunnittelu on kuin palapelin kokoamista. Menetelmävalintoja ohjaa ensisijaisesti kiinnostuksen kohteena olevat ilmiöt. Kun mietitään näitä kartoittavia menetelmiä, niin ensimmäinen valinta liittyy siihen, kuka tutkittavan käyttäytymistä arvioi, esimerkiksi tutkittava itse vai joku muu. Monia eri ilmiöitä kartoittavissa tutkimuksissa tutkittavien kuormituksen minimoimiseksi joudutaan harkitsemaan tarkasti eri mittausmenetelmien laajuutta. Keskustelua on käytävä myös siitä, toistetaanko aiemmin käytettyjä menetelmiä, vaikka tutkimusalueella olisi tuoreempiakin saatavilla, ilmiön jatkuvuuden tarkastelemiseksi. Jatkuvuuden tutkiminenhan on usein eräs pitkittäistutkimuksen erityinen vahvuus. Toistettavuuden lisäksi pitkittäistutkimuksen kunkin ikävaiheen aineistonkeruussa on hyvä harkita sellaisten menetelmien lisäämistä, jotka tavoittavat jotain ainutlaatuista juuri tuosta vaiheesta tai liittyvät erityiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen tai mahdollisesti ennakoivat myöhempää kehitystä.
***************************************************************************
Kirjoittaja Katja Kokko toimii tutkimusjohtajana Gerontologian tutkimuskeskuksessa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa. Hän on psykologian (erityisala elämänkaaripsykologia) dosentti. Hän johtaa The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development -pitkittäistutkimusta, jonka uusinta aineistonkeruuvaihetta rahoittaa Suomen Akatemia (2019–2023, päätösnumero 323541). Tutkimuksesta löytyy lisätietoa sen verkkosivuilta: Lapsesta aikuiseksi (LAKU) — Liikuntatieteellinen tiedekunta (jyu.fi).
