Siirry pääsisältöön

Koneen säätiö on myöntänyt 273.592 € Tampereen yliopiston tutkijoiden työryhmälle dosentti Pirjo Nikander (hankkeen vastuullinen johtaja), dosentti Kirsi Lumme-Sandt ja professori Clas-Håkan Nygård — Gerontologian tutkimuskeskus

Koneen säätiö on myöntänyt 273.592 € Tampereen yliopiston tutkijoiden työryhmälle dosentti Pirjo Nikander (hankkeen vastuullinen johtaja), dosentti Kirsi Lumme-Sandt ja professori Clas-Håkan Nygård — Gerontologian tutkimuskeskus

Koneen säätiö on myöntänyt 273.592 € Tampereen yliopiston tutkijoiden työryhmälle dosentti Pirjo Nikander (hankkeen vastuullinen johtaja), dosentti Kirsi Lumme-Sandt ja professori Clas-Håkan Nygård

Kohti kaksitahti-Suomea? Työurien pidennys, eläköitymisen polut ja eriarvoistuva vanhuus

Demografinen muutos ja pitenevä elinikä ovat tämän päivän kansainvälisiä megatrendejä. Väestön ikääntyminen onkin pakottanut teollisuusmaat hakemaan ratkaisuja työurien pidentämiseen ja eläkkeelle siirtymisen aikataulutukseen. Samalla ihmisten omaan eläköitymiseen kohdistuvat odotukset ja vanhuuden kulttuurinen kuva muuttuvat. Hankkeessa tarkastellaan työurien pidentämistavoitteen toteutumista yhä heterogeenisemmän ikääntyneen työntekijäryhmän näkökulmasta. Tutkittavat rekrytoidaan suuren yrityksen työntekijöiden keskuudesta. Kaksitahtisuus viittaa valko- ja sinikaulusammattien välillä tunnistettuun eroon työurien rytmissä. Se viittaa myös eriarvoistumis- ja syrjäytymiskehitykseen, jossa ikääntyneet työntekijät ajautuvat työttömiksi jo ennen virallista eläkeikää sosio-ekonomiseen asemaan katsomatta. Uhkaako Suomeen syntyä uusi, osin koulutustaustasta riippumaton eläkeläisköyhien luokka? Keillä lopulta on varaa tai mahdollisuus pidentää työuriaan? Mitkä ikäsyrjintään liittyvät mekanismit koskevat ikääntyneitä työntekijöitä, ja miten he eläkkeelle siirtymisen, sen ajoittamisen ja hyvinvointinsa, resurssinsa ja työkykynsä mieltävät?

Rahoitus on myönnetty Jakautuuko Suomi? –ohjelmasta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta ja lisätä tutkijoiden ja median yhteistyötä. Hankkeessa analysoitava lehtiaineisto sekä laadullisen pitkittäistutkimuksen välinein kerätty ainutlaatuinen seuranta-aineisto tuottavat tieteellisten analyysien, artikkeleiden ja opinnäytetöiden ohella TV-inserttejä, verkkosisältöjä mm. Yleisradioon, blogeja sekä 2-3 vuoden seurannalle rakentuvan TV-dokumentin.

Palaa ylös
×Sulje haku
Hae