Kielteisesti ajattelevat miehet liikkuvat vähemmän
Synnynnäinen tapamme reagoida ärsykkeisiin eli temperamenttimme näkyy aikuisiän liikuntamäärissä. Herkkyys erilaisille aisti- ja tunnekokemuksille on yhteydessä sekä naisten että miesten runsaampaan liikkumiseen. Kielteisille tunteille, kuten turhautumiselle ja epämukavuuden tunteille, taipuvaiset miehet liikkuvat vähemmän. Oman reagointityylin tunnistaminen voi auttaa löytämään itselle mieleisen tahdin ja tavan liikkua.
Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa, onko temperamentilla rooli aikuisten liikunta-aktiivisuuden selittäjänä.
– Tutkimuksemme mukaan luontainen reaktiomme aistiärsykkeisiin liittyy liikunnan harrastamiseen aikuisena, kertoo liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Jenni Karvonen.
– Tutkimuksessamme naiset, jotka havaitsevat herkästi erilaisia ympäristön yksityiskohtia ja niiden vaikutuksen omiin tunnetiloihinsa, liikkuvat vapaa-ajallaan useammin. Sama herkkyys oli miehillä yhteydessä runsaampaan kuormittavan liikunnan harrastamiseen ja säännölliseen luonnossa liikkumiseen. Miehillä kielteisten tunteiden kokeminen yhdistyi vähäisempään liikunnan määrään ja säännölliseen penkkiurheiluun, Karvonen tiivistää.
Temperamentti on synnynnäinen ja melko pysyvä reagointi- ja käyttäytymistapojen kokonaisuus. Temperamentti tulee esille esimerkiksi siinä, miten erilaiset aistiärsykkeet vaikuttavat meihin ja mielialaamme. Ympäristöstä saadut kokemukset, kuten kasvatus, muokkaavat temperamentin ilmenemistä. Muokkaustyön tuloksena syntyy persoonallisuus, jonka on osoitettu olevan yksi keskeinen aikuisiän fyysistä aktiivisuutta ohjaava tekijä.
Temperamentin ohella tutkimuksessa tarkasteltiinkin myös persoonallisuuden piirteiden yhteyksiä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. Piirteiden ja temperamentin yhteydet liikunnan harrastamiseen olivat erilaisia naisten ja miesten välillä.
– Tulostemme perusteella naisia ja miehiä olisi temperamentti- ja persoonallisuustutkimuksessa aihetta tutkia nykyistä useammin erillään, Karvonen pohtii.
Karvosen mukaan tuoreita tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi suunnittelemalla entistä yksilöllisemmin räätälöityä liikuntaneuvontaa. Omien luontaisten taipumusten tunnistaminen voi myös auttaa itselle sopivan liikuntatahdin ja -muodon löytämisessä.
– Vaikka talvi tekeekin tuloaan, ei hiihtämään ole pakko mennä. Tilalle voi etsiä jonkin muun lajin, jonka harrastaminen tuntuu itselle luonnolliselta, Karvonen vinkkaa.
Tutkimus perustuu vuodesta 1968 lähtien samoja henkilöitä seuranneen Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen (Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, JYLS) aineistoon. Tutkimuksessa hyödynnettiin JYLS-tutkimuksen kahta viimeisintä tiedonkeruuvaihetta, joiden aikana tutkittavat olivat 42- ja 50-vuotiaita. Tutkimus toteutettiin Gerontologian tutkimuskeskuksessa, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa PATHWAY-hanketta, joka tarkastelee persoonallisuuden ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä keski-ikäisillä ja vanhoilla ihmisillä. JYLS-tutkimusta rahoittaa lisäksi Suomen Akatemia.
Alkuperäinen julkaisu: Karvonen, J., Törmäkangas, T., Pulkkinen, L., & Kokko, K. Associations of temperament and personality traits with frequency of physical activity in adulthood. Journal of Research in Personality 84, 103887.
Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Jenni Karvonen, jenni.m.j.karvonen@jyu.fi, 040 8054741
