Ikääntyvien ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen: Fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun vaikutukset 70-85 vuotiaiden miesten ja naisten kävelynopeuteen ja kaatumisiin (PASSWORD)
Ikääntyvien ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen: Fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun vaikutukset 70-85 vuotiaiden miesten ja naisten kävelynopeuteen ja kaatumisiin (PASSWORD)
Ikääntyvien ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen: Fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun vaikutukset 70-85 vuotiaiden miesten ja naisten kävelynopeuteen ja kaatumisiin (PASSWORD) / Sarianna Sipilä
Riittävä liikkumiskyky on tärkeä osa ikääntyvän henkilön fyysistä toimintakykyä. Kyky liikkua itsenäisesti mahdollistaa ikääntyvälle henkilölle aktiivisen elämäntyylin ja takaa palveluiden saatavuuden. Ikääntymisen myötä liikkumiskyky voi heikentyä, jos sitä ei ylläpidetä. Turvallinen liikkuminen edellyttää riittävää fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä. Fyysinen ja kognitiivinen toimintakyvyn heikentymisen vuoksi erityisesti fyysisen ja kognitiivisen tehtävän yhtäaikainen suorittaminen saattaa olla iäkkäille henkilöille haasteellista. PASSWORD -tutkimuksessa selvitetään yhdistetyn fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun vaikutuksia iäkkäiden, vähän tai enintään kohtalaisesti liikkuvien miesten ja naisten kävelynopeuteen ja kaatumisiin verrattuna ainoastaan fyysiseen harjoitteluun. Tutkittavat osallistuvat vuoden kestävään liikuntaohjelmaan. Puolet tutkittavista osallistuu lisäksi tietokonepohjaiseen kognitiiviseen harjoitteluun. Tutkimuksessa käytettyjä harjoitusohjelmia on käytetty menestyksekkäästi laajoissa tutkimushankkeissa aiemmin. Fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun yhteisvaikutusta kävelyyn ja kaatumisiin ei kuitenkaan ole aikaisemmin selvitetty. Tutkimukseen otetaan mukaan 310 iältään 70–85-vuotiasta henkilöä.
Tutkimuksen yhteydessä toteutetaan PASSWORD BRAIN -aivotutkimus, johon osallistuu 40 satunnaisesti valittua henkilöä. Aivotutkimuksessa selvitetään harjoitusohjelmien vaikutuksia aivojen toimintaan mittaamalla aivomagneettikäyrä (MEG) motorisen ja kognitiivisen tehtävän aikana tutkimuksen alussa sekä kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua harjoittelun alkamisesta.
Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa iäkkäiden henkilöiden turvallisen liikkumisen edistämisestä. Saadut tulokset saattavat vaikuttaa ikääntyvän väestön toimintakykyä edistäviin suosituksiin.
Tutkimus toteutetaan vuosina 2016–2020.
Rahoittajat
Suomen Akatemia
Tutkijaryhmä
Vastuullinen tutkija
Professori Sarianna Sipilä, Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Markku Alén, professori, Jyväskylän yliopisto
Katja Kokko, tutkimusjohtaja, Jyväskylän yliopisto
Jenni Kulmala, senioritutkija, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Pia Laukkanen, tutkimuksen lääkäri, Jyväskylän yliopisto
Taina Rantanen, professori Jyväskylän yliopisto
Sanna Sihvonen, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Elina Sillanpää, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto
Anna Tirkkonen, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto
Timo Törmäkangas, tilastotieteilijä, Jyväskylän yliopisto
Yhteistyökumppanit
Karolinska Institutet (Miia Kivipelto)
Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala, neurologia (Tuomo Hänninen)
Nutrition, Exercise Physiology, and Sarcopenia Laboratory, Tufts University, USA (Roger Fielding)
Monitieteinen Aivotutkimuskeskus ja psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto (Tiina Parviainen)