Hyviä vai huonoja uutisia kaatumisista?
Seuraavassa iäkkäiden ihmisten kaatumisiin liittyviä uutisotsikoita viime vuodelta:
Kaatuminen koituu vuosittain yli tuhannen ikäihmisen kohtaloksi Suomessa – Keski-Suomen kuolleisuus korkeampi kuin maassa keskimäärin, Keskisuomalainen 26.10.2020
Tapaturmaiset aivovammat lisääntyvät iäkkäillä – Kaatuminen yleisin syy – Mediuutiset 10.3.2020
Tällaiset otsikot läjähtävät silmillemme säännöllisin väliajoin uutisia selaillessa. Iäkkäiden ihmisten kaatumisista kerrotaan mediassa useimmiten niiden vakavien seurausten kautta. Otsikot pitävät toki paikkansa; yli 65-vuotiailla kaatuminen on yleisin syy tapaturmaiseen kuolemaan. Lisäksi kaatumisista aiheutuu yli 65-vuotiaille ihmisille noin 7000 lonkkamurtumaa ja yli 45 000 sairaanhoitojaksoa vuosittain. Yli 65-vuotiaan väestön kaatumisten ja putoamisten sairaalahoidon kustannukset ovat jo yli 200 miljoonaa euroa vuosittain.1 Kaatumiset ja niihin liittyvät vammat aiheuttavat paitsi suuria kustannuksia yhteiskunnalle, myös valtavasti inhimillistä kärsimystä, kipua ja kaatumisen pelkoa. Kaatumisista revittävien synkkien otsikoiden sijasta aihetta voisi kuitenkin lähestyä kannustavaan sävyyn viestien siitä, että kaatumisia voidaan ehkäistä.
Kaatumiset eivät ole osa normaalia ikääntymistä, vaan kertovat terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Ainakin joka kolmas kaatuminen ja siihen liittyvä vamma olisi ehkäistävissä puuttumalla vaaratekijöihin, kuten heikentyneeseen lihasvoimaan ja tasapainoon. Yksittäisistä kaatumisen ehkäisyn keinoista vahvaa näyttöä on kotona-asuvien ihmisten säännöllisestä liikunnasta ja erityisesti tasapaino- ja voimaharjoittelusta. Liikuntaharjoittelu vähentää kaatumisten, kaatujien ja kaatumisvammojen määrää.2 Fyysiseltä ja/tai kognitiiviselta toimintakyvyltään heikompien iäkkäiden kaatumisia ehkäisevät parhaiten moniosaiset, todettuihin vaaratekijöihin perustuvat ja yksilöllisesti kohdennetut toimenpiteet.3 Liikunta on keskiössä myös moniosaisissa kaatumisen ehkäisyohjelmissa.
Kaatumisten vaaratekijöitä on tutkittu kauan ja niistä tiedetään paljon. Vaikka kaatumisten vaaratekijät ja kaatumisten ehkäisy saattavat tuntua läpikalutuilta tutkimusaiheilta, ei itse ongelmaa ole ratkaistu. Siksi on kiehtovaa, että alan tutkimus uudistuu, ja tutkijat selvittävät aiemmin vähemmän huomiota saaneiden kognitiivisten ja psykologisten tekijöiden roolia kaatumisten taustalla.
Viime vuosina on muuan muassa havaittu, että suurentunut kaatumisriski kytkeytyy persoonallisuuden piirteisiin. Henkilöt, jotka saivat personallisuuden piirteitä arvioivissa testeissä matalampia pistemääriä tunnollisuudessa ja korkeampia neuroottisuudessa, kaatuivat muita todennäköisemmin.4 Oma tutkimuksemme osoitti neuroottisuuden kytkeytyvän kaatumisiin erityisesti suuremman kaatumisen pelon ja heikentyneen mielialan kautta.5 Korkeat pistemäärät neuroottisuudessa kuvastavat taipumusta kokea kielteisiä tunteita, kuten ahdistusta, epävarmuutta ja pelkoa. Psykologisiin tekijöihin, kuten kaatumisen pelkoon ja mielialaan voidaan kohdentaa toimenpiteitä. Lisäksi tietoa persoonallisuuden roolista voidaan hyödyntää esimerkiksi iäkkäiden ihmisten liikuntaneuvonnassa ja säännölliseen harjoitteluun motivoinnissa.
Optimaalisen liikuntaharjoittelun ja säännölliseen liikuntaan sitoutumisen edistämisen ohella tutkimukset selvittävät parhaillaan sitä, tuoko kognitiivinen harjoittelu lisähyötyä liikunnan vaikutuksiin kaatumisten ehkäisyssä. Gerontologian tutkimuskeskuksessa PASSWORD–interventiotutkimus6 pureutuu muuan muassa tähän kysymykseen.
Nähtäväksi jää, tuleeko koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne erityisesti ikääntyneeseen väestöön kohdistuneine rajoituksineen näkymään kaatumistilastoissa tulevina vuosina. Nyt jos koskaan on ponnisteltava yhdessä kaatumisten ehkäisemiseksi. Meillä on jo alueita, joissa pitkäjänteinen kaatumisten ehkäisy näkyy iäkkäiden henkilöiden sairaalahoitojaksojen, lonkkamurtumien ja kaatumiskuolemien vähentymisenä. Näyttöön perustuva kaatumisten ehkäisytyö ei kuitenkaan ole vielä alueellisesti yhdenvertaista.
Tästä vuodesta alkaa sosiaali- ja terveysministeriön uusi koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelmakausi, joka jatkuu vuoteen 2030.7 Ohjelma suuntaa kaikkien yhteiskunnan tahojen yhteistä ja tavoitteellista tekemistä tapaturmien ehkäisemiseksi. Yli 65-vuotiaiden osalta keskeisin tavoite on, että tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin liittyvä kuolleisuus ja sairaalahoitojaksot vähenevät. Ohjelma määrittelee tavoitteen saavuttamiseen liittyvät toimenpiteet sekä tavoitteiden saavuttamisen seurannan ja mittarit. Kaatumisten ehkäisemisessä tutkimuksella ja koulutuksella on merkittävä rooli. Tavoiteohjelmassa korkeakoulujen rooli tulee esiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja ammattilaisten kaatumisten ehkäisemiseen liittyvän osaamisen kehittämisessä.
Korkeatasoisen tutkimustiedon tuottaminen ja yhteistyö näyttöön perustuvien käytäntöjen systemaattisessa juurruttamisessa on tärkeää kaatumisten ehkäisemiseksi. Tavoitellaan yhdessä sitä, että kymmenen vuoden päästä uutisotsikot hehkuttavat onnistuneen kaatumisen ehkäisyn myönteisiä vaikutuksia!
Kirjoittaja Katri Turunen työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa gerontologian alalla liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Lähteet
1THL Finjury-tapaturmatietokanta 2019
2Sherrington C, Fairhall NJ, Wallbank GK, Tiedemann A, Michaleff ZA, Howard K, Clemson L, Hopewell S, Lamb SE. Exercise for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev. 2019;1(1):CD012424. doi: 10.1002/14651858.CD012424.pub2.
3Hopewell S, Adedire O, Copsey BJ, Boniface GJ, Sherrington C, Clemson L, Close JC, Lamb SE. Multifactorial and multiple component interventions for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev. 2018;7(7):CD012221. doi:10.1002/14651858.CD012221.pub2.
4Canada B, Stephan Y, Sutin AR, Terracciano A. Personality and Falls Among Older Adults: Evidence From a Longitudinal Cohort. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 2020;75(9):1905-1910. doi: 10.1093/geronb/gbz040.
5 Turunen KM, Kokko K, Kekäläinen T, Alén M, Hänninen T, Pynnönen K, Laukkanen P, Tirkkonen A, Törmäkangas T, Sipilä S.
6 Sipilä S, Tirkkonen A, Hänninen T, Laukkanen P, Alen M, Fielding RA, Kivipelto M, Kokko K, Kulmala J, Rantanen T, Sihvonen SE, Sillanpää E, Stigsdotter-Neely A, Törmäkangas T. Promoting safe walking among older people: the effects of a physical and cognitive training intervention vs. physical training alone on mobility and falls among older community-dwelling men and women (the PASSWORD study): design and methods of a randomized controlled trial. BMC Geriatr 2018;18(1):215. doi: 10.1186/s12877-018-0906-0.
7 Korpilahti U, Koivula R, Persephone D, Jakoaho V, Lillsunde P (toim). Turvallisesti kaiken ikää : Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:33.
