GEREC yliopistoharjoittelijan silmin
Kirpeä tuuli kieputtelee ruskan värjäämiä lehtiä ympäriinsä. Keväällä aloittamani työharjoittelu Gerontologian tutkimuskeskuksessa valmistui tämän syksyn alussa. Matkalle on mahtunut opettavaisia työtehtäviä ja havaintoja gerontologiasta tieteenalana. Jakson aikana käsitykseni gerontologiasta ei varsinaisesti muuttunut mutta sanoisin sen täydentyneen ja herättäneen mielessäni uusia kysymyksiä.
Asiantuntijaharjoittelu kuuluu osaksi liikuntalääketieteen maisteriohjelmaa Jyväskylän yliopistossa. Harjoittelupaikan saaminen GERECistä oli onnenpotku, sillä tutkimuskeskuksen toiminta ja viestinnälliset tehtävät kiinnostavat minua. Jakson aikana tein GERECin nettisivuille sisällöllisiä päivityksiä, autoin uutiskirjeen koonnissa, tein datasta kuvaajia, osallistuin tapahtumien järjestämiseen ja harjoittelin aineiston käsittelyä sekä muutamia tilastollisia analyysejä.
Päätehtävänäni päivitin tutkimuskeskuksen verkkosivuja yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Lukuisten tutkimusten kuvauksista ilmeni ikääntymisen ja vanhenemisen tutkimuksen kattavuus. GERECin tutkimuksen lähestymistavat vaihtelevat biologisesta ja psykologisesta sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen aspektiin. Ikääntymistä voi tarkastella esimerkiksi kokemuksien, mekanismien tai seurauksien kautta. Mielestäni etenkin elinikäinen oppiminen ja elämänkulkunäkökulma havainnollistavat ikääntymiseen liittyvän tutkimuksen laajuutta.
Ikääntyminen ilmiöineen ei mahdu yhden tieteenalan alle, yksittäisen tutkijan käsiin eikä tiiliskivikirjan kansien väliin. Juuri siksi onkin tärkeää, että Gerontologian tutkimuskeskus pyrkii tutkimuksen, jatkokoulutuksen ja verkostoitumisen kautta edistämään tieteenalojen yhteistyötä. Tähän tarkoitukseen on myös tulossa ensi kertaa järjestettävä JYU.Age -symposium, jonka nettisivuja pääsin tekemään harjoittelujakson aikana. Jos siis ikääntymisen tutkimus puhuttelee, suosittelen suuntaamaan marraskuussa ikääntymistutkimusta valaisevaan JYU.Age -symposiumiin.
Tapahtuman suunnittelupalavereissa kuten myös muissakin tehtävissäni huomasin toiminnan olevan projektityöskentelyä. Minulle konkretisoitui se, kuinka hyödyllistä on vastuiden jakaminen sekä aikataulutus ja oman työn raportointi. Harjoittelun aikana minulle oli yleensä muutamakin tehtävä yhtä aikaa työn alla, mikä vaati järjestelmällisyyttä. Tietynlainen järjestelmällisyys kuuluu oleellisesti myös tutkimustyöhön. Vaikka tehtäväni eivät itsessään olleet tutkimuksen tekoa, GERECin toiminnassa tuli luonnollisesti esille tutkijoiden tärkeä rooli. GEREC News -uutiskirjettä kootessa tulin pohtineeksi, mitä kaikkea tutkijan työhön kuuluukaan: esimerkiksi rahoituksen ja lupien hakua, aineiston keruuta, sen käsittelyä ja analysointia, artikkelien kirjoittamista, tietoteknisiä taitoja, vertaisarviointia, esiintymistä, kielitaitoa, opetusvastuuta… näin muutamia mainitakseni. Aikamoista taitopalettia tutkimustyö tosiaan vaatii, mutta onneksi se on osittain myös yhteistyötä, jossa jokainen voi hyödyntää omia vahvuuksiaan.
Oli ilahduttavaa huomata, kuinka monikanavaisesti GEREC viestii tutkimuksestaan myös suuremmalle yleisölle. Seurasin tehtävieni puitteissa tutkimuskeskuksen tiedottamista nettisivujen, uutiskirjeen, blogin ja Facebookin kautta. Moni tutkija on jakanut tietotaitoaan mediassa esimerkiksi lehtijuttujen ja podcastien muodossa. Kun aiheita käsitellään sopivan yleistajuisella otteella, tutkimustieto tavoittaa alan ulkopuolisetkin aiheesta kiinnostuneet ja parhaassa tapauksessa nekin, keitä asia ei alun perin kiinnosta. Mielestäni alan tutkijat nostavat sujuvasti keskusteluun myös tulenarat aiheet, kuten ikäsyrjinnän ja hoivapalveluiden riittävyyden.
Itsekin ajauduin lukemaan aiheista, joiden äärelle en ollut aiemmin pysähtynyt. Minua puhuttelivat mm. tutkimusuutiset, jotka käsittelivät pitkän iän ja vanhuuden merkityksiä. Sitä, millaisena vanhuuden käsitämme, mistä se alkaa ja kuinka monenlaista se voi olla. Mahtaako käsitykseni vanhuudesta olla kapea, jopa vanhentunut? Olen arkielämässä huomannut, että yleiset asenteet vanhenemista kohtaan ovat jokseenkin negatiivisia tai ainakin puhe usein keskittyy toimintakyvyn ja terveydentilan haasteisiin. Ehkä kaikki iän tuomat muutokset eivät istu niihin ihanteisiin, jotka korostavat tehokkuutta. Onkin kiinnostava kysymys, millaista on hyvä vanhuus ja tarvitseeko sen aina olla samalla tavoin aktiivista. Toinen kysymys on, kuinka tasavertaisia mahdollisuuksia yhteiskunnassa on omanlaiseen elämään iäkkäämpänä.
GERECin tutkimuksen aihepiireissä näkyy moninäkökulmaisuuden ohella arvostava suhtautuminen kohderyhmään. Myös tietynlainen positiivinen pilke näkyy tutkimuskeskuksen toiminnassa, esimerkiksi ”Hyviä uutisia vanhenemisesta” -kokonaisuus, osana Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa vuonna 2021, lähestyi vanhuusteemaa ilon ja uteliaisuuden kautta. Siihen liittyvässä podcastissa oli kiinnostavia ajatuksia mm. vanhuuden monimuotoistumisesta ja asuinympäristön vaikutuksista.
Vuoden 2023 Tutkijoiden Yössä mukana ollessani huomasin edelleen, kuinka ikää ja elämänkulkua käsiteltiin toiveikkuuden kautta. Esimerkiksi yhdellä tapahtuman pisteellä esiteltiin Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta otsikolla ”Myytit nurin: myöhäisaikuisuus on myönteistä aikaa” ja muilla pisteillä oli mahdollista keskustella vaihdevuositeemasta tai pohtia elämäntapoja ja käyttäytymisen muutosta tutkijoiden kanssa. Tapahtumassa sai myös kokeilla itse toimintakykymittauksia, kuten puristusvoimaa, tasapainoa, jalkojen voimaa ja kognitiota mittaavia testejä. Liikuntaan ja terveyteen liittyvät teemat näyttivätkin kiinnostavan kaikenikäisiä kävijöitä. Mielestäni Tutkijoiden Yö on mainio konsepti, joka houkuttelee väkeä tutustumaan eri tieteenalojen antiin.
Harjoittelujakso GERECissä antoi teknisten taitojen ohella syvempiä sävyjä käsitykseeni ikääntymisen tutkimuksesta. Myös uteliaisuuteni aihepiiriä kohtaan kasvoi. Uteliaisuus onkin mielestäni tärkein mauste niin opiskelussa, tutkimuksessa kuin yleisesti elämän pyörteissä. Suuret kiitokset siis GERECille harjoittelujakson tarjoamista kokemuksista!
Minna Vahteri
Kirjoittaja on terveystieteiden viidennen vuoden opiskelija Jyväskylän yliopistossa
