skip to Main Content

Tutkimusjulkaisu: Vanhuuden hauraus-raihnaus-oireyhtymä yleinen muistisairailla henkilöillä

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä tehdyt tutkimukset tuovat lisävalaisua HRO:n merkitykseen vanhuudessa. Juuri julkaistu tutkimus paljastaa, että HRO on erittäin vahvasti yhteydessä muistitoimintojen heikentymiseen.

Vanhuuden hauraus-raihnaus-oireyhtymä HRO (engl. frailty) on usein fyysisten toimintojen heikentymisen lisäksi yhteydessä muistin heikentymiseen. Vasta julkaistussa tutkimuksessa havaittiin myös, että nopeasti kehittyvä HRO ennustaa voimakkaasti kuolleisuutta kahden seuraavan vuoden aikana. Se on erityisesti naisilla voimakas kuolleisuuden ennustaja. Tutkimus on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä tehdyt tutkimukset tuovat lisävalaisua HRO:n merkitykseen vanhuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä HRO:n ja muistitoimintojen välisistä yhteyksistä, mutta HRO:hon on ajateltu pääsääntöisesti kuuluvan vain fyysisten toimintojen heikentymistä. Juuri julkaistu tutkimus kuitenkin paljastaa, että HRO on erittäin vahvasti yhteydessä myös muistitoimintojen heikentymiseen.

”Tutkiessamme yli kuuttasataa noin 80-vuotiasta henkilöä huomasimme, että niillä, joilla voitiin osoittaa olevan hauraus-raihnaus-oireyhtymä, oli myös moninkertaisesti todennäköisemmin jokin muistisairaus. HRO:ta sairastavat sairastivat jonkin tyyppistä muistisairautta kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin henkilöt, joilla HRO:ta ei ollut. Myös todennäköisyys Alzheimerin tautiin oli HRO:ta sairastavilla nelinkertainen terveisiin verrattuna”, kertoo Suomen Akatemian tutkijatohtori Jenni Kulmala Jyväskylän yliopistosta.

HRO:n yhteys kuolleisuuteen on jo aiemmin ollut tiedossa, mutta uusin tutkimus osoittaa, että hauraus-raihnaus-oireyhtymä ennustaa kuolleisuutta miehillä ja naisilla eri tavalla. Naisilla HRO oli erittäin voimakas kuolleisuuden ennustaja, mutta miehillä yhteyttä ei havaittu, kun elämäntapojen ja kroonisten sairauksien vaikutus otettiin analyyseissä huomioon.

”Uusi ja merkittävä löydös oli se, että lyhyellä aikavälillä tapahtuva muutos HRO:n ilmiasussa on tärkeämpi kuolleisuusriskiä lisäävä tekijä kuin yhdessä aikapisteessä todettu HRO. Henkilöt, jotka tutkimuksen alussa olivat terveitä mutta joille kehittyi HRO kahden seurantavuoden aikana, kuolivat jopa kahdeksan kertaa todennäköisemmin seuraavan kahden vuoden aikana kuin henkilöt, joille oireyhtymää ei kehittynyt”, Kulmala selventää.

Hauraus-raihnaus-oireyhtymä on vanhoilla ihmisillä esiintyvä tila, jolla tarkoitetaan terveydentilan selkeää heikentymistä ilman selkeästi määritettävää sairautta. HRO heikentää huomattavasti toimintakykyä ja on yhteydessä muistin heikentymiseen sekä suurentuneeseen ennenaikaisen kuoleman riskiin. Tyypillisiä HRO:n piirteitä ovat heikentynyt lihasvoima, uupumus ja painon lasku. HRO:ta sairastavien tarkkaa määrää vanhusväestössä ei tiedetä, mutta oireyhtymä yleistyy iän myötä. On arvioitu, että oireyhtymän esiintyvyys vanhusväestössä on noin 10–20 prosenttia.

”HRO:n tunnistamiseen vanhusväestössä tulisi kiinnittää huomiota, jotta erityisesti oireyhtymän vaikeutuminen pystyttäisiin pysäyttämään. Kuntouttavia toimenpiteitä tulisi siis kohdistaa ikääntyneisiin, joilla huomataan nopeaa toimintakyvyn heikentymistä, väsymyksen lisääntymistä ja painon laskua, vaikkei selkeää sairautta pystyttäisikään löytämään”, selventää Kulmala.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä:

Jenni Kulmala, Irma Nykänen, Minna Mänty, Sirpa Hartikainen. The Association between Frailty and Dementia. A Population-Based Study. Gerontology. 2014;60(1):16-21. doi: 10.1159/000353859.
http://www.karger.com/Article/FullText/353859

Jenni Kulmala, Irma Nykänen, Sirpa Hartikainen. Frailty as a predictor of all-cause mortality in older men and women. Geriatr Gerontol Int. 2014 Mar 25. doi: 10.1111/ggi.12190. [Epub ahead of print].
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ggi.12190/abstract

Lisätietoja antaa tutkijatohtori Jenni Kulmala, Terveystieteiden laitos, Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, p.040-8053568, jenni.kulmala@jyu.fi

Back To Top
×Close search
Search