Tutkimusjulkaisu: Eläkeuudistuksen sisältö tunnetaan huonosti
Työpaikalla tapahtuvaa tiedottamista lisättävä reilusti, todetaan Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimuksessa – Eläkeuudistus astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistuksen tavoitteena on pidentää ikääntyneiden työntekijöiden työuria. Eläkejärjestelmää olennaisesti muuttavan uudistuksen myötä eläkeikä nousee vuosittain kolmella kuukaudella, kunnes se on 65 vuotta.
Muutoksia tulee myös eläkelajeihin, sillä osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke.
– Muutokset ovat huomattavia ja siksi on tärkeää tietää, kuinka ne heijastuvat ikääntyneiden työntekijöiden eläkeprosessin suunnitteluun, dosentti Monika von Bonsdorff Jyväskylän yliopistosta toteaa. Työelämän tutkimus -lehdessä julkaistussa katsauksessa valotetaan henkilöstön tietämystä muutoksen sisällöstä ja muutoksen arvioiduista vaikutuksista omaan eläkeprosessiin.
Eläkemuutokset tunnetaan huonosti ja ne koetaan kielteisiksi
Tutkimuksessa havaittiin että suomalaisen suurehkon terveydenhuollon organisaation hoitohenkilöstö oli huonosti perillä uudistuksen yksityiskohdista. Vain joka viides kyselytutkimukseen vastanneista tunsi työuraeläkkeen, noin kolmannes puolestaan elinaikakertoimen vaikutuksen tai osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen. Parhaiten oltiin selvillä vanhuuseläkeiän nostosta.
Vastaajat suhtautuivat uudistuksista negatiivisimmin eläkeiän nostoon ja osa-aikaeläkkeen poistumiseen. Omaan eläkeprosessiinsa vastaajat arvioivat kielteisimmin vaikuttavan eläkeiän noston sekä muutokset eläkkeen karttumisessa. Myönteisimmin eläkeprosessin suhteen koettiin lykkäyskorotus. Tietoa eläkeuudistuksesta oli saatu eniten uutisista ja ajankohtaisohjelmista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä.
Tutkimuksen tulosten perusteella viestintää eläkeuudistuksen mukanaan tuomista muutoksista tulisi lisätä huomattavasti. Myös eläkekassojen ja ammattijärjestöjen rooli uudistuksesta viestinnässä jäi vaisuksi. Tietoa uudistuksesta oli ensisijassa saatu mediasta – uutisista ja ajankohtaisohjelmista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä. Huolimatta siitä, että tietoa oli saatu runsaasti näistä kanavista, ei se lisännyt vastaajien tietotasoa eläkeuudistuksen suhteen. Toisin sanoen, yleinen tieto eläkeuudistuksesta ei ehkä ole sovellettavissa omaan eläkeprosessiin. Vaikuttaa siltä, että etenkin työpaikalla tai oman eläkekassan kautta tapahtuvaa, konkreettista viestintää eläkeuudistuksen vaikutuksesta ikääntyvien eläkeprosessiin voitaisiin lisätä huomattavasti.
Tutkimus on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa Jatkis- hanketta (115192). Tutkimusaineisto (n=396) kerättiin suomalaisesta terveydenhuollon organisaatiosta helmi-toukokuussa 2016.
Lisätietoja:
Akatemiatutkija, dosentti Monika von Bonsdorff, Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, p. 040 541 2524, monika.bonsdorff@jyu.fi.
Julkaisu:
von Bonsdorff, M. E., Wallin, M., & von Bonsdorff M. B. 2016. Eläkeuudistuksen sisältö tunnetaan huonosti – havaintoja terveydenhuollon tutkimuksesta. Työelämän tutkimus, 2 (14), 210-215.
http://www.tyoelamantutkimus.fi/tyoelaman-tutkimus-arbetslivsforskning-lehtitidskrift/ajankohtaista/