Tuoko eläkeratkaisu uudet ruuhkavuodet työuran loppuun?
Vanhuuseläkkeen alarajan nostaminen 65 vuoteen pidentää työuria seuraavien vuosien aikana keskimäärin muutamalla vuodella. Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen työelämän ja ikääntymisen tutkijatohtorit Monika ja Mikaela von Bonsdorff arvioivat, että eläkeuudistus lisää vanhempien työntekijöiden paineita, vaikka heidän terveydessään ei olisikaan ongelmia.
Työn lisäksi monet eläkeikää lähestyvät huolehtivat usein omista iäkkäistä vanhemmistaan ja lapsenlapsistaan. Eläkeuudistuksen myötä heitä saattaa kohdata uusi tilanne – työelämän viimeisten vuosien ruuhka.
– Työkykyä ja työhalua näyttää ikääntyvillä työntekijöillä löytyvän varsin runsaasti, Monika von Bonsdorff kertoo.
Eläkkeellä olevista kunta-alan työntekijöistä puolet koki työkykynsä edelleen hyväksi. Useissa tutkimuksissa on lisäksi huomattu, että ikääntynet työntekijät haluavan jatkaa työssään nykyistä 63 ikävuoden alarajaa kauemmin. Osa halusi työskennellä vielä eläkkeellä ollessaan.
Eläkeuudistus kasaa vaatimuksia erityisesti viimeisiin työvuosiin. Väestön ikääntymisen myötä perheissä on yhä useampia sukupolvia. Painopisteen siirtyminen vanhusten kotihoitoon asettaa paineita nykyvanhusten lapsille, joita uuden eläkesopimuksen myötä nouseva vanhuuseläkeikä koskee.
– Useat eläkeikää lähestyvät joutuvat ottamaan vastuuta iäkkäiden vanhempiensa asioiden hoitamisesta. Tällaisessa tilanteessa saattaa omasta jaksamisesta ja kunnosta huolehtiminen jäädä taka-alalle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että keski-iän terveys ja työkyky ennakoivat vanhuuden toimintakykyä. Keski-iässä pitäisi panostaa niin fyysiseen kuntoon kuin psyykkiseen jaksamiseen. Laiminlyönnit saattavat kostautua myöhemmin, Mikaela von Bonsdorff muistuttaa.
Tutkijat pitävät perusteltuna, että eläkejärjestelmässä on jouston varaa työuraeläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen muodossa. Myös työkyvyttömyyseläke sisällytettiin eläkeuudistukseen. Nämä ratkaisut ovat varsin perusteltuja. Työuraeläkkeen, joka koskee raskaissa ammateissa pitkän työuran tehneitä, tulisi perustua työntekijän työkyvyn arvioon.
– Erot työntekijöiden fyysisissä ja henkisissä voimavaroissa kasvavat, kun ikäännytään, Mikaela von Bonsdorff muistuttaa.
Tutkijat korostavat työelämäilmaston muutoksen tarvetta.
– Työelämän laatuun on eläkeuudistuksessa todella syytä kiinnittää huomiota. Fyysisesti kuormittavan työn lisäksi on muistettava myös henkisesti kuormittava työ. Havaitsimme, että työstressillä on pitkät jäljet. Kielteiset vaikutukset ovat nähtävissä vielä vanhuudessa. Työntekijöiden työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus näkyivät lisääntyneenä sairaalahoidon tarpeena eläkkeelle siirtymisen jälkeen, Mikaela von Bonsdorff kertoo.
Eläkeuudistuksessa mainitut työhyvinvointia edistävät toimet jäävät epäselviksi. Uudet ohjeet sairauspoissaolotarpeen arvioinnista eivät yksin riitä tukemaan työssä jaksamista.
– Lakien säätäminen työhyvinvoinnista on vaikeaa, koska se rakennetaan yhdessä työpaikoilla. Työntekijällä on vastuu omasta työkyvystään ja osaamisensa ylläpitämisestä. Työnantajat ovat velvollisia tarjoamaan fyysisesti ja henkisesti turvalliset ja terveelliset työolot ja huolehtimaan hyvästä johtamisesta. Niillä työpaikoilla, joissa henkilöstön hyvinvointiin on panostettu, se koetaan kannattavana koko organisaation näkökulmasta, Monika von Bonsdorff toteaa.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori, KTT Monika von Bonsdorff, Jyväskylä yliopiston, Gerontologian tutkimuskeskus, puh. 040 541 2524, monika.bonsdorff@jyu.fi
Tutkijatohtori, TtT, dosentti Mikaela von Bonsdorff, Jyväskylän yliopisto, Gerontologian tutkimuskeskus, puh. 0400 342 692, mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi
Julkaisuja:
von Bonsdorff M. E., Kokko K., Seitsamo J., von Bonsdorff M. B., Nygård C-H., Ilmarinen J., & Rantanen T. 2011. Work strain in midlife and 28-year work ability trajectories. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 37 (6), 455-463.
Kulmala, J. von Bonsdorff M. B., Törmäkangas, T., Seitsamo J., von Bonsdorff M. E., Nygård, C-H, Ilmarinen J., Stenholm, S. & Rantanen, T. 2013. Perceived stress symptoms in midlife predict disability in old age. A 28-year prospective cohort study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci, 68 (8) 984-91.
von Bonsdorff M. B., von Bonsdorff M. E., Kulmala, J., Törmäkangas, T., Seitsamo J., Leino-Arjas P., Nygård, C-H-, Ilmarinen J., & Rantanen T. 2014. Mental and physical job strain in the public sector and use of hospital in-patient care use: A 28-year prospective follow-up. Age & Aging, 43, (3), 393-9.