Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä on ympäristötekijöiden (esimerkiksi elintapojen) ja mikä geneettisten tekijöiden osuus vanhuuden toiminnanvajausten synnyssä. Tutkimuksen aineisto koostui FITSA –tutkimuksen alkumittausten aikaan 63-76-vuotiaista naiskaksosista (103 MZ ja 114 DZ paria), jotka ovat osallistuneet Suomen kaksoskohorttitutkimukseen vuodesta 1975 lähtien. Näin ollen käytössä oli runsaasti elintapa- ja terveystietoja 35 vuoden takaa, mikä teki asetelmasta erittäin tehokkaan vanhenemisilmiöiden tutkimisen kannalta.

FITSAn laboratoriomittaukset toteutettiin Jyväskylän yliopiston Liikunta- ja terveyslaboratoriossa 2000-2001 ja seurantamittaukset talvella 2003-2004. Kolmas tutkimuskierros toteutettiin postikyselynä vuonna 2011. Alkumittauksiin osallistui 434 henkilöä ja vuonna 2011 kutsu kyselytutkimukseen lähetettiin 381:lle yhä elossa olevalle tutkittavalle. Tutkittavilta mitattiin standardoiduilla menetelmillä mm. lihasvoima, kehon koostumus, biokemiallisia indikaattoreita, luun mineraalitiheys, aistitoiminnot (näön tarkkuus, kuulo, tasapaino, värinätuntoherkkyys), psykomotorinen nopeus, kävelynopeus, dual task -suoriutuvuus ja muisti. Toiminnanvajauksia tutkittiin kysymällä koettuja vaikeuksia eri päivittäistoimintojen tekemisessä. Kaatumisia seurattiin kalenterimenetelmällä vuoden ajan ensimmäisen laboratoriokäynnin jälkeen. Kuolleisuutta seurattiin rekisteritietojen perusteella.

Rahoittajat
Suomen Akatemia ja Opetusministeriö

Tutkijaryhmä
Vastuulliset tutkijat
Prof. Taina Rantanen; taina.rantanen[at]jyu.fi, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Anne Viljanen; anne.viljanen[at]jyu.fi, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Yhteistyökumppanit
Helsingin yliopisto (Jaakko Kaprio, Markku Koskenvuo)
Keski-Suomen Keskussairaala (Olavi Pärssinen)
ENGAGE -konsortio

Väitöskirjat