19.2.2018
Vahvalla sykkeellä kohti uusia haasteita
Ensimmäinen sykemittari lainaksi hiihtoseuralta
Laura Karavirta hakeutui AGNES-tutkimukseen yritysmaailmasta, jossa hän toimi viisi vuotta tutkijana liikuntateknologian tuotekehityksessä. AGNES-tutkimuksessa käytössä ovat sykemittari ja liikemittari, joiden toimintaperiaatteet ovat Karavirralle tuttuja laitteiden suunnittelusta lähtien. Voisi siis sanoa, että tutkija tuntee tutkimuksen mittarit kuin omat taskunsa – sekä niiden mahdollisuudet ja haasteet.
Erityisasiantuntijuudesta on paljon hyötyä tutkimukselle. Ikääntyneillä sykkeen mittausta ja tulkintaa vaikeuttavat muun muassa lääkitykset sekä sydänsairaudet. Nämä seikat tulee huomioida dataa analysoidessa. Ensimmäisiä mittauskäppyröitä onkin jo päästy jännityksellä tarkastelemaan.
Liikemittariteknologiaa löytyy aktiivisuusrannekkeen muodossa jo monelta tavalliselta kuntoilijaltakin ja sykemittari on varmasti monelle vielä tutumpi. Karavirran ensimmäinen oma kokemus mittareista oli hiihtoseuralta lainaksi saatu sykemittari, jolla hän pystyi seuraamaan harjoittelun intensiteettiä hiihtoladulla. Tuolloin sykemittarit olivat vielä melko uutta teknologiaa. Ensimmäisen oman sykemittarin tutkijatohtori sai rippilahjaksi, ja siitä asti sykemittari on ollut tuttu lenkkikaveri.
Ison projektin yksityiskohdat
Karavirran mielestä tutkimuksen mielenkiintoisin vaihe, mittaustulosten lisäksi, on tutkimuksen ja tutkimuskysymysten suunnittelu. AGNES-tutkimuksessa teemana on aktiivisena vanheneminen, ja subjektiivisen AGNES-mittarin ohella on tärkeää kerätä objektiivista tietoa fyysisestä aktiivisuudesta. Liikemittarilla saadaan tietoa ikääntyneiden liikkumisesta ja sykemittari puolestaan kertoo, millainen fysiologinen vaste liikkumisesta seuraa.
Karavirran kanssa juttelu saa pohtimaan tulisiko mittareita hyödyntää enemmän ikääntyneiden aktiivisuuden tukemisessa ja olisiko liikkumaan aktivoinnissa hyödyllistä seurata enemmän sykettä. Fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa menetelmällä on tulosten luotettavuuden kannalta suuri merkitys ja mittausmenetelmiä tulisi Karavirran mukaan edelleen kehittää.
Tutkijayhteisö on Karavirran mukaan todella tärkeä tuki ja foorumi, jossa vaihtaa ajatuksia. Uuden tutkimusprojektin kohdalla kannattaa hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa ja oppia aiemmin tehdyistä virheistä. Isossa tutkimushankkeessa, kuten AGNESissa, pienten huomioitavien yksityiskohtien määrä voi yllättää – lähtien kofeiinittoman teen hankkimisesta toimintakykymittauksiin, jottei teen kofeiini vaikuttaisi sykemittauksiin.
Haasteisiin tarttuja
Liikunta on liikuntatieteilijälle tärkeä osa elämää. Karavirta tunnustautuu aktiiviseksi pyöräilijäksi ja pyörällä taittuvat työmatkojen lisäksi vapaa-ajan siirtymiset. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan! Liikunta toimii myös hyvänä ajatusten selkiyttäjänä ja ehkäpä jokin tutkimusyksityiskohtakin on ratkennut pyörän satulassa tai hiihtoladulla.
Lahjakkaan tutkijatohtorin toinen tärkeä harrastus on musiikki. Karavirta aloitti viulunsoiton kahdeksanvuotiaana ja pyrkii ylläpitämään taitoa säännöllisesti. Musikaalista lahjakkuutta löytyy laajemminkin, sillä Karavirta esiintyi mm. AGNES-tutkimuksen pikkujouluissa laulaen ja soittaen yhdessä tutkijakollegan kanssa. Esitystä varten hän oli opetellut soittamaan ukulelea, koska se oli sopivan kokoinen soitin mukana kannettavaksi. Tämä tutkijatohtori ottaa vastaan haasteen kuin haasteen ja opettelee vaikka soittamaan uutta soitinta, jos tarve vaatii.
Mitä tulee ensimmäisenä mieleen?
AGNES: mukava työyhteisö
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO: oppiminen
AKTIIVISUUS: liikunta
IKÄ: kokemus
HYMY: ilo
KUKA?
Laura Karavirta
Tutkijatohtori, Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto
AGNES-tutkimuksessa vastuussa fyysisen aktiivisuuden ja sykkeen mittauksista
Liikuntatieteiden tohtori (2011, pääaine valmennus- ja testausoppi)
Teksti: Minna Mattila