Naissukupuoli, sairastavuus, yksin asuminen ja lisääntynyt avun saanti ennustivat pitkäaikaishoitoon päätymistä yli 90-vuotiailla henkilöillä
Tämä käy ilmi Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin pitkäaikaishoitoon siirtymistä ennustavia tekijöitä 90 vuotta täyttäneillä henkilöillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kun kuoleman riski oli otettu huomioon, naisilla oli 39 % miehiä suurempi todennäköisyys päätyä pitkäaikaishoitoon keskimäärin 2.3 vuoden seurannan aikana. Lisäksi niillä henkilöillä, joilla oli vähintään kaksi pitkäaikaissairautta, riski oli 24 % suurempi kuin niillä, joilla sairauksia oli vähemmän. Yksin asuvat henkilöt päätyivät pitkäaikaishoitoon 37 % suuremmalla todennäköisyydellä kuin toisen/toisten kanssa asuvat, ja ne henkilöt, jotka saivat apua arkielämän sujumiseksi, siirtyivät pitkäaikaishoitoon 23-68 % suuremmalla todennäköisyydellä kuin ne, jotka eivät apua tarvinneet.
Tutkimus perustui Tervaskannot 90+ -aineistoon, joka on pitkäaikainen, 90 vuotta täyttäneisiin tamperelaisiin kohdistuva seurantatutkimus. Tutkimusjoukon muodostivat ne vuosina 2001, 2003, 2007 tai 2010 postikyselyyn vastanneet henkilöt, jotka eivät olleet vastausajankohtana pitkäaikaishoidossa. Tiedot mahdollisesta pitkäaikaishoitoon siirtymisestä saatiin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen rekisteritiedoista. Henkilön katsottiin siirtyneen pitkäaikaishoitoon kun hän oli keskeytyksettä (max. 1 vrk kotona) ollut samassa tai eri hoitopaikassa vähintään 90 vuorokauden ajan tai jos hänelle oli myönnetty pitkäaikaishoitopäätös. Tutkitut hoitopaikat olivat vanhainkodit, tehostetun palveluasumisen yksiköt sekä terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastot.
Pitkäikäisyys on yleistynyt ja hyvin iäkkäiden, yli 90-vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa jatkuvasti. Koska heillä esiintyy nuorempaa väestöä todennäköisemmin pitkäaikaissairauksia ja toimintarajoitteita, hoidon tarve yhteiskunnassamme tulee väistämättä kasvamaan. On siis tärkeää tunnistaa hoidon tarpeeseen yhteydessä olevia tekijöitä kaikkein iäkkäimmässä ryhmässä, jotta riittävät ja oikea-aikaiset palvelut voitaisiin turvata tulevaisuudessa.
Tutkimus on julkaistu Aging Clinical and Experimental Research –lehdessä (DOI: 10.1007/s40520-017-0869-6).
Lisätietoja: Erikoistutkija Maarit Kauppi, 043 8259 460, maarit.kauppi@ttl.fi