Ikääntyvien työntekijöiden kykenemistä, osaamista ja halua jatkaa työelämässä tulee tarkastella yksilökohtaisesti ja huomioiden rakenteelliset rajoitteet

Työnantajien ja työntekijöiden arvot ja asenteet työssä jatkamista kohtaan sekä työntekijän hyvinvointia tukevat joustot tulee ottaa huomioon, kun pyritään jatkamaan työuria. Näin kertoo tuore tutkimus Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Se tarkastelee vuosina 2015-2018 haastateltujen, yli 50-vuotiaiden entisten postityöntekijöiden toimijuutta työstä poistumistilanteissa yhteistoimintaneuvotteluiden yhteydessä.

– Ikääntyvät työntekijät ovat moninainen joukko ja heidän mahdollisuuksiinsa jatkaa työelämässä vaikuttavat monet osatekijät erilaisina yksilöllisinä yhdistelminä. Näitä tekijöitä ovat mm. asenteet, arvot, fyysinen kunto sekä työn joustavuus ja fyysisyys, kertoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja, väitöskirjatutkija Hanna Kosonen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ikääntyvien työntekijöiden toimijuutta suhteessa rakenteellisiin tekijöihin ja hyödynnettiin Jyrki Jyrkämän toimijuusmallia. Tutkimus kyseenalaistaa ikääntyviin työntekijöihin liitettyjä haitallisia stereotyyppejä ja heidän kohteluaan yhtenäisenä ihmisryhmänä, sekä tuo esille yksilöiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden vuorovaikutuksen työelämäratkaisuissa lähellä eläkeikää.

– Taloudelliset kannustimet, kuten yt-neuvotteluiden yhteydessä eläkeputken tai eläkkeen kautta työstä lähtemisen valinneille tarjottu kertamaksu, esiintyivät useissa vastauksissa yhtenä, mutta eivät ainoana motivaattorina valita tai alkaa edes harkitsemaan työelämästä poistumista, Kosonen jatkaa.

– Postin vuosina 2011-2017 toistuneet yt-neuvottelut näyttivät myös luoneen monelle vaikutelman, että oma ikä toimisi työnantajalle perusteena siirtää vanhempi työntekijä ”syrjään”. Näin ollen nähtiin usein viisaammaksi valita eropaketti ja Postin palveluksesta tai kokonaan työelämästä poistuminen, tutkimushankkeen johtaja Pirjo Nikander kertoo.

– Eropaketista ja eläkeputkesta puhuttiin mahdollisuuksina tukea omaa hyvinvointia ja jaksamista. Yhteiskunnan ikäsyrjivistä asenteista kertoo se, että ikääntynyt työntekijä usein näki uudelleen työllistymisen mahdollisuutensa ennen virallisen eläkeiän alkua kovin rajallisiksi ikänsä vuoksi, Nikander jatkaa.

Vastauksissa esiintyi myös työvoimaviranomaisilta saatuja arvioita epätodennäköisestä työllistymisestä korkean iän vuoksi. Joissain tapauksissa esimieheltä oli saatettu saada suoranainen suositus valita eropaketti ja lähteä Postista vapaaehtoisesti, koska eläkeikä oli jo lähellä.

– Vastauksissa esiintyi myös häpeän tunteita liittyen työttömyysjaksoon ennen eläkeikää, eli eläkeputki itsessään ei näissä puheenvuoroissa näyttäytynyt helppona valintana, vaan tilanteen sanelemana pakkona, jota täytyi erikseen perustella itselle ansaittuna jaksona pitkän työuran jälkeen tai josta täytyi pyrkiä eroon vaikkapa hakemalla jotakin muuta eläkettä, Kosonen jatkaa.

Eläkeputki tai työnantajalta saatu eropaketti nähtiin mahdollisuutena niissä tapauksissa, joissa oma terveydentila ja työssä jaksaminen olivat jo heikentyneet eikä työelämässä ”kituuttamista” pidetty itselle realistisena vaihtoehtona.

Tutkimustulokset viittaavat paitsi sisäistettyihin ikäasenteisiin, myös muissa Pohjoismaissa havaittuun ilmiöön, jonka mukaan pelkästään ulkoa annetuilla taloudellisilla ratkaisuilla on vain rajallinen vaikutus ikääntyvien työntekijöiden jatkamiseen työelämässä.

– Työurien jatkamiseen tarvitaan ikääntyvien työntekijöiden huomioimista yksilöinä, joilla on uran aikana kertynyttä osaamista ja hiljaista tietoa, omat toiveet ja arvostuksensa sekä erilaisia työkyvyn asteita – ja joiden toimintaa ohjaavat edellä mainittujen lisäksi erilaiset pakot ja mahdollisuudet, Kosonen kertoo.

Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Aineisto koostui kahdestakymmenestä haastatteluhetkellä yli 50-vuotiaan entisen postityöntekijän haastattelusta. Haastattelut toteutettiin Kohti kaksitahti-Suomea? –hankkeessa vuosina 2015-2018. Tutkimusta rahoitti Koneen säätiö.

Alkuperäisjulkaisut

Kosonen, H., Keskinen, K., Nikander, P., & Lumme-Sandt, K. (2020). Employment Exits Near Retirement Age: An Agency-analysis. Nordic Journal of Working Life Studies. Saatavilla osoitteessa: https://tidsskrift.dk/njwls/article/view/122227

Lisätietoja

Väitöskirjatutkija Hanna Kosonen, hanna.kosonen@tuni.fi

Väitöskirjatutkija Katri Keskinen, katri.keskinen@tuni.fi

Tutkimusjohtaja Pirjo Nikander, pirjo.nikander@tuni.fi , +358401901373

Yliopistolehtori Kirsi Lumme-Sandt, kirsi.lumme-sandt@tuni.fi, +358 40 1901 606