Ikä jäykistää verisuonistoa – suoniston joustavuus vaihtelee myös naisen hormonaalisen tilan mukaan
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa mitattiin eri ikäisiltä naisilta valtimoiden jäykkyyttä, joka on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Tutkimus osoitti naisen iän olevan merkittävä valtimoiden joustavuuteen vaikuttava tekijä. Iän lisäksi valtimoiden jäykkyyttä määrittelivät kuukautiskierto, ehkäisypillereiden käyttö ja vaihdevuosivaihe sekä hormonikorvaushoidon käyttö.
Ihmisen verisuonisto koostuu valtimoista, laskimoista ja hiussuonista, joissa veri kiertää tiettyyn suuntaan. Sydämen pumpatessa valtimot vuorotellen laajenevat ja supistuvat, jolloin veri etenee. Etenemistä kutsutaan pulssiaalloksi. Valtimoiden seinämän tulee joustaa sopivasti mutta ei liikaa, jotta pulssiaalto pääsee etenemään eikä valtimon seinämä repeä.
Verisuoniston ikääntyessä valtimoiden seinämän jäykistyvät, mikä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolemanvaaraa. Naissukupuolihormonien on todettu vaikuttavan useaan verisuonten seinämien kimmoisuutta säätelevään asiaan, joten korkean estrogeenitason arvellaan olevan yksi niistä mekanismeista, joiden takia nuorilla aikuisilla naisilla on matalampi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuin samanikäisillä miehillä. Sellaisia tutkimuksia on niukasti, joissa olisi mitattu sekä hormonitasot että valtimoiden jäykkyys ikänsä tai hormonivalmisteiden käyttönsä takia erilaisessa hormonaalisessa tilassa olevilta naisilta.
– Tutkimuksessamme yhdistettiin kaksi aineistoa, joissa oli tutkittu nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä naisia. Se mahdollisti naisten elämään kuuluvien erilaisten hormonaalisten vaiheiden monipuolisen tarkastelun. Pystyimme tutkimaan erikseen luonnollisen kuukautiskierron ja ehkäisypillereiden käytön sekä vaihdevuosien ja hormonikorvaushoidon käytön yhteyksiä valtimoiden joustavuuteen, kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä apulaisprofessori Eija Laakkonen.
Koko tutkimusaineisto koostui 19–58-vuotiaista naisista. Mitä vanhempia naiset olivat, sitä jäykempiä heidän valtimonsa olivat. Mitatuista hormoneista estradioli ja follikkelia-stimuloiva hormoni olivat yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen, mutta ikä oli hormonitasoa voimakkaampi jäykkyyttä määrittelevä tekijä.
Kun tutkittiin osajoukkoja, hormonaalisen tilan havaittiin olevan yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen. Pulssiaallon vaimeneminen oli nopeampaa kuukautisvuotoa seuraavassa follikulaarisessa vaiheessa ja ovulaatiovaiheessa kuin kuukautisvuodon aikana. Yhdistelmäehkäisypillereiden käyttäjien hormonitasot vaihtelevat, sillä kolmen viikon ajan syödään estrogeenia ja progestiinia sisältäviä pillereitä, minkä jälkeen syödään yhden viikon ajan hormonittomia pillereitä. Tämän viikon aikana tulee kuukautisvuotoa muistuttava tyhjennysvuoto. Yhdistelmäpillereiden käyttäjien valtimot olivat hormonipillerien aikana kimmoisampia kuin vuodon aikana. Vaihdevuosi-ikäisistä naisista vaihdevuodet ohittaneilla hormonikorvaushoitoa käyttävillä naisilla oli jäykimmät valtimot.
– Tämän tutkimuksen perusteella voimme todeta, että ikä on merkittävä verisuoniston kuntoon vaikuttava tekijä, mutta hormoneillakin on oma roolinsa valtimon joustavuuden säätelylle naisten elämänkierron eri vaiheissa. Vielä tarkemmin kannattaisi vertailla elimistön itse tuottamien ja lääkevalmisteiden kautta saatavien hormoneiden vaikutuksia valtimonseinämien ominaisuuksiin, jotta ymmärtäisimme valtimon joustavuuden säätelyä naisten elämänkierron eri vaiheissa nykyistä paremmin. Sellaista ei ole maailmalla tehty, Laakkonen summaa.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa käyttäen Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -hankkeen ja Naisten endogeeniset ja eksogeeniset hormonit ja suorituskyky (MEndEx) -hankkeen tutkimusaineistoja. EsmiRs-tutkimusta johtaa apulaisprofessori Eija Laakkonen ja MEndEx-tutkimusta johtaa yliopistonlehtori Johanna Ihalainen. EsmiRs-tutkimusprojektia on rahoittanut Suomen Akatemia ja MEndEx-tutkimusta Urheiluopistosäätiö.
Alkuperäisjulkaisu:
Laakkonen EK, Karppinen JE, Lehti S, Lee E, Pesonen E, Juppi H-K, Kujala UM, Haapala EA, Aukee P, Laukkanen JA and Ihalainen JK (2021) Associations of Sex Hormones and Hormonal Status With Arterial Stiffness in a Female Sample From Reproductive Years to Menopause. Front. Endocrinol. 12:765916. https://doi.org/10.3389/fendo.2021.765916
Lisätietoja:
Eija Laakkonen
Apulaisprofessori
eija.k.laakkonen@jyu.fi
040-8053588
