Iäkkäät tunnistavat yhteiskunnan heille tarjoamat palvelut, mutta kohtaavat ongelmia niiden saavutettavuudessa
Uudessa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia haasteita osallisuuden kokemiselle ikääntyvät kokevat yhteiskunnassa. Tutkimuksen perusteella eläkeikäiset aikuiset ovat tietoisia suomalaisessa yhteiskunnassa tarjolla olevista palveluista ja osallistumismahdollisuuksista, mutta erilaista syistä johtuen ne jäävät suuren joukon ulottumattomiin. Taloudelliset tekijät ja kaupunkisuunnittelu vaikuttavat osallisuuden kokemukseen. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että yhteiskunnan markkinoistuminen heijastuu ikääntyvien arkeen. Riskinä on väestön sisäisten sosioekonomisten erojen kasvu ja väestöryhmien välisen solidaarisuuden väheneminen.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistossa osana Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta. Tutkimusaineisto perustuu SoWell-hankkeen ryhmäkeskusteluaineistoon. Ryhmäkeskustelut toteutettiin syyslokakuun 2018 aikana ja keskusteluihin osallistui 40 tutkittavaa, joista naisia oli 27 ja miehiä 13. Tutkimukseen osallistuneet olivat iältään 55–101-vuotiaita ja keskiarvo oli 78,5 vuotta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin luokittelemalla aineistossa esiin nousseita osallisuuden haasteita.
Ulkopuolisuuden kokemukset haastavat osallisuutta
Tutkittavien osallisuus näyttäytyi ehdollisena ja osattomuuden kokemuksia kuvattiin ulkopuolisuuden tunteena. Tutkimuksessa havaittu osallisuuden ehdollisuus riippui henkilön omista resursseista ja kytkeytyi osaltaan rahaan, sillä palveluiden saaminen edellyttää sitä, että niistä on varaa maksaa. Rahaa tarvitaan myös älylaitteiden, tietokoneen ja internet-yhteyden hankintaan, jotta verkossa olevien palveluiden piiriin on ylipäätään mahdollista päästä. Tutkimuksessa havaittiin iäkkäiden kokevan ulkopuolisuutta mm. sosiaali- ja terveyspalveluista pitkien jonojen, kalliiden hintojen sekä ikäsyrjivien asenteiden takia. Ulkopuolisuuden kokemuksiin vaikutti myös se, että vaatteiden ja teknologisten laitteiden nähtiin olevan suunniteltuja nuoremmalle väestönosalle, eikä suunnittelussa huomioitu iän mukanaan tuomia erityistarpeita.
Kokemukset siitä, että vaatteet ja teknologia suunnitellaan nuorille tai se, että julkisen terveyspalvelun edustaja kehottaa menemään jonojen vuoksi yksityiselle lääkäriasemalle kertovat myös markkinavoimien vaikutuksesta iäkkäiden osallisuuteen. Markkinoistuvassa yhteiskunnassa oman varallisuuden ja maksukyvyn merkitys kasvaa, mikä voi syventää väestön sosioekonomisia eroja ja vähentää väestöryhmien välistä solidaarisuutta.
Ongelmina syrjäyttävä infrastruktuuri ja rakenteellinen ikäsyrjintä
Infrastruktuurin syrjäyttävä vaikutus koettiin niin asuntojen kuin julkistenkin tilojen huonona suunnitteluna sekä lähikauppojen vähenemisenä suurten kauppakeskittymien yleistyessä. Tutkimuksen ryhmäkeskusteluissa toistui näkemys, että palveluiden ja infrastruktuurin suunnittelijat eivät välttämättä ymmärtäneet tai edes tienneet, millaisia tarpeita iäkkäämmällä väestönosalla on. Suomalaisessa yhteiskunnassa on tutkimuksen perusteella havaittavissa myös rakenteellista ikäsyrjintää. Esimerkiksi Kelan tukemissa terapia- ja kuntoutuspalveluissa sekä osassa vakuutuksia on yläikäraja, jonka jälkeen vakuutuksia ei enää saa.
Sukupolvisolidaarisuus mukaan poliittisten päätösten arviointiin
Tutkimuksen tulosten perusteella olisi hyödyllistä pohtia, voisiko palveluiden ikäsidonnaisuuksia miettiä uudestaan. Lisäksi olisi tärkeää hahmotella kaikki yhteiskunnan alat läpileikkaavaa, sukupolvisolidaarisuutta vahvistavaa toimintaohjelmaa. Jatkossa kaikkia yhteiskuntapoliittisia päätöksiä olisi arvioitava myös sen mukaan, edistäisikö vai haittaisiko päätöksen toteuttaminen sukupolvien välistä solidaarisuutta.
– Yhteiskuntapoliittisten ja hallinnollisten päätösten rinnalle olisi tärkeää saada mukaan myös pienempiä toimijoita kuten yrityksiä ja organisaatioita. On helpompi tavoitella osallisuutta edistävää ja ylläpitävää yhteiskuntaa, jos sukupolvisolidaarisuus omaksutaan arvopohjaan toimialasta riippumatta, kertoo väitöskirjatutkija Outi Valkama Tampereen yliopistosta
Osallisuuden edistämisen tärkeys on politiikkapuheissa ja myös palveluntarjonnassa jo huomioitu, mutta paljon on vielä tehtävää kaikkien vanhojen ihmisten osallisuuden tukemisessa. Palveluiden, teknologioiden ja infrastruktuurin suunnittelussa olisi syytä ottaa mukaan palveluiden käyttäjät entistä voimakkaammin.
Tutkimus toteutettiin osana SoWell-tutkimushanketta, joka toimii Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Hankkeen tutkimusta tehdään läheisessä yhteistyössä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoEAgeCare) kanssa. SoWell hankkeessa mielenkiinnon kohteena ovat ihmisten omat näkemykset hyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hanketta rahoittaa Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö. Tutkimusartikkeli julkaistiin Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä
Tamminen, O., & Pirhonen, J. (2021). Puheita ja tekoja – osallisuuden haasteet vanhuudessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 58(4). https://doi.org/10.23990/sa.95177
Lisätietoja
Outi Valkama
Väitöskirjatutkija
+358504370474
