Elinajanodote 90-vuotiaana kasvaa: lisääntyvätkö terveet, sairaat vai sekä terveet että sairaat elinvuodet?

Suomessa 90-vuotiaiden elinajanodote kasvoi noin puolella vuodella vuosien 2001 ja 2018 välillä. Tervaskannot 90+ tutkimuksen mukaan toimintakykyinen elinajanodote kasvoi sekä miehillä että naisilla kyseisellä ajanjaksolla mutta toimintakyvyn rajoitteisissa elinvuosissa ei juuri tapahtunut muutosta. Miehillä elinajanodote ilman sairauksia väheni. Naisten elinajanodote oli korkeampi kuin miesten mutta heillä oli odotettavissa enemmän toimintakyvyn rajoitteisia elinvuosia.

Elinajanodote voidaan jakaa terveisiin tai toimintakykyisiin sekä sairaisiin tai toimintakyvyn rajoitteisiin vuosiin ja molemmat voivat kasvaa tai vähentyä. Naisten elinajanodote 90-vuotiaana oli 4,4 ja miesten 3,8 vuotta vuonna 2018. Tervaskannot 90+ tutkimuksessa toimintakykyisiä ja terveitä elinvuosia tarkasteltiin perustoimintojen (kykenee nousemaan vuoteesta ja pukeutumaan), liikkumiskyvyn (kykenee liikkumaan sisällä, kävelemään 400 metriä ja kulkemaan portaita) ja sairastavuuden (ei sydänsairautta, aivohalvausta, diabetesta tai dementiaa) mukaan. Tutkimuksemme osoitti, että vuodesta 2001 vuoteen 2018 sekä naisilla että miehillä odotettavissa olevat toimintakykyiset elinvuodet lisääntyivät samoin kuin niiden suhteellinen osuus kokonaiselinajanodotteesta. Toimintakyvyn rajoitteiset vuodet eivät kuitenkaan juuri vähentyneet ja ne jopa lisääntyivät naisilla liikkumiskyvyssä. Naisilla elinajanodote ilman sairauksia kasvoi hieman mutta miehillä se väheni, kun taas elinajanodote sairauksien kanssa kasvoi molemmilla sukupuolilla.

Miksi toimintakyvyssä havaittiin positiivista kehitystä mutta sairastavuus lisääntyi?

Tutkimuksessa tarkasteltiin terveyden ja toimintakyvyn kehitystä kuudessa kohortissa, joista ensimmäiseen kuuluvat olivat syntyneet vuonna 1911 tai aikaisemmin (90 vuotta vuonna 2001) ja viimeiset 1928 tai aikaisemmin (90 vuotta vuonna 2018). Positiiviseen toimintakyvyn kehitykseen näin ollen todennäköisesti vaikuttivat samat tekijät kuin elinajanodotteen kasvuun; parantuneet asuin- ja elinolot (koulutus), lääketieteen kehitys (rokotukset, hoidot ja kuntoutus) sekä terveellisemmät elintavat. Tässä tutkimuksessa toimintakykyrajoitteet olivat itse raportoituja, joten muita mahdollista tekijöitä ovat myöhempien kohorttien parempi kognitiivinen toimintakyky sekä esteettömämpi asuinympäristö. Sairauksien esiintyvyyteen vaikuttavat niiden ilmaantuminen mutta myös se, kauanko niiden kanssa ollaan elossa. Sairastavuuden todellisen kasvun lisäksi havaittu yleistyminen voi johtua muun muassa kehittyneestä diagnostiikasta, joka mahdollistaa sairauksien varhaisen toteamisen ja aktiivisen hoidon. Toisaalta taas hyvässä hoitotasapainossa olevien sairauksien kanssa saatetaan elää aikaisempaa pidempään, jolloin sairastavuus kasvaa. Sairauksien hyvä hoito voi vaikuttaa myös positiiviseen toimintakyvyn kehitykseen. Tutkimustuloksemme toimintakyvyn positiivisesta kehityksestä ja sairastavuuden kasvusta on saman suuntainen kansainvälisten tutkimusten kanssa. Tosin vanhimpien ikäryhmien osalta tutkimustietoa terveyden ja toimintakyvyn aikasarjoista on vasta hyvin vähän.

Naiset elävät miehiä pidempään mutta ovat sairaampia; terveys – kuolleisuus ristiriita

Tervaskannot 90+ tutkimuksessa naisten elinajanodote oli korkeampi kuin miesten ja se kasvoi enemmän 17-vuoden ajanjaksolla. Naisten elinajanodotteesta kuitenkin suurempi osa oli toimintakyvyn rajoitteisia vuosia. Tätä aikaisemmistakin tutkimuksista tunnettua ilmiötä kutsutaan usein terveys – kuolleisuus ristiriidaksi (health-survival paradox) sukupuolten välillä. Ilmiöstä tekee ristiriitaisen se, että yleisesti ottaen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitteet ennustavat kuolleisuutta mutta niistä huolimatta naiset elävät miehiä pidempään. Selitykset terveys – kuolleisuus ristiriitaan liittyvät sukupuolten välisiin eroihin biologiassa, sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä ja muun muassa terveyskäyttäytymisessä. Naisilla yleisemmin esiintyvät sairaudet kuten nivelrikot ovat vahvemmin yhteydessä heikentyneeseen toimintakykyyn kuin kuolleisuuteen, kun taas miehillä yleisemmät sairaudet kuten sydänsairaudet johtavat useammin kuolemaan, mikä osin selittää naisten pidempää elinajanodotetta sairauksista ja toimintakykyrajoitteista huolimatta.

Terveet ja sairaat elinvuodet suhteessa Suomen 90-vuotiaan väestön kehitykseen

Vuodesta 2001 vuoteen 2018, 90 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien lukumäärä lähes kaksinkertaistui Suomessa 23 000:sta 51 000:een. Tutkimuksemme osoitti, että vaikka elinajanodote ilman toimintakykyrajoitteita hieman kasvoi, elinajanodote toimintakykyrajoitteiden kanssa ei juurikaan vähentynyt ja sairastavuus lisääntyi. Kun Tervaskannot 90+ tutkimuksen tuloksia yleistetään Suomen väestöön se tarkoittaa, että perustoiminnoissa ja liikkumisessa apua tarvitsevien 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrät kasvoivat noin 40 % (6,700:sta 11,200:een) ja 50 % (13,700:sta 27,100:een) vuosien 2001 ja 2018 välillä. Lisäksi vähintään yhden sairauden (sydänsairaus, aivohalvaus, diabetes tai dementia) kanssa elävien määrä kasvoi noin 55 % (18,200:sta 40,000:een). Vuonna 2018, 90-vuotiaiden toimintakyky oli hieman parempi kuin vuonna 2001 mutta ikäryhmän nopean kasvun vuoksi väestötasolla toimintakykyrajoitteiset ja vähintään yhden sairauden kanssa eletyt vuodet ovat lisääntyneet.

Tutkimusaineisto

Tervaskannot 90+ kyselytutkimukseen kutsuttiin kaikki tamperelaiset 90-vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä kotona että pitkäaikaishoidossa asuvat. Tutkimukseen osallistui 5,540 henkilöä vuosina 2001, 2003, 2007, 2010, 2014 ja 2018 ja tutkimusaineisto koostui 7,590 havainnosta. Vastausprosentit vaihtelivat 76,7 ja 86,3 välillä.

Tutkimus toteutettiin Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa Tampereen yliopistossa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:

Enroth, L., Raitanen, J., Halonen, P., Tiainen, K. & Jylhä M. (2020). Trends of Physical Functioning, Morbidity, and Disability-Free Life Expectancy Among the Oldest Old: Six Repeated Cross-Sectional Surveys Between 2001 and 2018 in the Vitality 90+ Study. The Journals of Gerontology: Series A. https://doi.org/10.1093/gerona/glaa144

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Linda Enroth, linda.enroth(at)tuni.fi, 040-1901647