Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskus käynnistää kyselytutkimuksen iäkkäiden ihmisten aktiivisuudesta ja elinpiiristä koronaviruspandemiasta johtuvien rajoitusten aikana. Yli 70-vuotiaita koskevat suositukset fyysisten kontaktien välttämisestä ovat edelleen voimassa. - Nyt on syytä tutkia, onko iäkkäiden ihmisten aktiivisuus nyt rajoitusten aikana erilaista…
Jyväskylän yliopiston 2600 asiantuntijan ja 14 700 opiskelijan ihmisläheisestä yhteisöstä jokaisen on helppo löytää paikkansa. Tavoitteenamme on hyvinvoiva ja osaava ihminen. Meille on tärkeää, että yhteisömme jäsenet voivat hyvin ja heillä on mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen…
Suomen Akatemia on myöntänyt Sira Karviselle ja Inna Liskolle tutkijatohtorirahoituksen. Rahoituskausi on kolmivuotinen ja se alkaa syyskuussa 2020. Rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen ja kotimaiseen liikkuvuuteen. Tutkimuksen kohteina vaihdevuosien hormonimuutosten vaikutus liikuntavasteeseen sekä fyysinen…
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aktiivinen elämäntyyli voi onnistua ikääntyessä liikkumisvaikeuksista huolimatta – siihen tarvitaan vain riittävästi mielen sisukkuutta, eli resilienssiä. Psyykkinen resilienssi kuvaa ihmisen henkistä kykyä sopeutua haasteisiin ja palautua vastoinkäymisistä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa resilienssin…
Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto myönsi GERECin tutkija Saara Marttilalle apurahan Aino Valvaalan rahastosta. Myönnetyn apurahan suuruus on 30 000 euroa. Apuraha on tarkoitettu suoliston mikrobiomin merkitystä terveenä vanhenemiselle käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Aino Valvaalan rahasto tukee apurahoillaan syöpä- ja vanhuustutkimusta.…
Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto on myöntänyt apurahaa tutkijatohtori Mari Aaltosen tutkimusryhmälle Aino Valvaalan rahastosta. Myönnetyn apurahan suuruus on 22 500 euroa. Mari Aaltosen tutkimusryhmä tutkii muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa arkielämää ja hoitoa GERECissä ja CoE AgeCaressa. Aino Valvaalan rahasto…
Luunmurtumat lisäävät ikääntyneillä henkilöillä terveyden heikkenemisen ja kuoleman riskiä etenkin ensimmäisenä murtuman jälkeisenä vuotena. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria murtuman jälkeisessä selviytymisessä ja kotona saatu tuki voi olla siinä tärkeässä roolissa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreen tutkimuksen mukaan yksin tai…
Professori Marja Jylhä on nimitetty Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäseneksi vuosiksi 2020-2024. Ihmisoikeusvaltuuskunta käsittelee laajoja ja periaatteellisia perus- ja ihmisoikeusasioita ja se on Ihmisoikeuskeskuksen osa. Valtuuskunnan asettaa Eduskunnan oikeusasiamies. Tampereen yliopistosta valtuuskuntaan nimitettiin myös sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha. Lisätietoja: https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/tietoa-meista/ihmisoikeusvaltuuskunta/
Yhdeksänkymmentävuotiaille ja sitä vanhemmille sairauksien seuraukset ovat tärkeämpiä terveyden osoittimia kuin itse sairaudet. Väsymys, huimaus, liikkumisvaikeudet ja heikko näkö heikensivät erityisesti arviota omasta terveydestä. Lääkärin toteamista terveysongelmista masennuksella oli keskeinen rooli siinä, millaiseksi terveys koettiin, ja myös sydänsairaudet vaikuttivat. Nivelkuluma…
Destinations in nature, such as a lakeside or a walking trail, are the most commonly perceived environmental features motivating older adults to engage in outdoor mobility. In a study conducted at the University of Jyväskylä, Finland, it was however observed…
Laaja keski-ikäisiä naisia koskeva tutkimus osoittaa, että vaihdevuosien edetessä lihasmassa alenee ja luuntiheys heikkenee. Korkea fyysisen aktiivisuuden taso kuitenkin ylläpitää erityisesti lihasten massaa silloin, kun siirrytään esivaihdevuosista vaihdevuosien jälkeiseen aikaan. Runsas fyysinen aktiivisuus kytkeytyi myös vähäisempiin masentuneisuuden tuntemuksiin sekä korkeampaan…
Liikunnalla on useita terveyshyötyjä, mutta monet ikääntyneet ihmiset eivät itse kykene lisäämään ulkona liikkumista, vaikka niin haluaisivat. Kyseessä on ilmiö, jota kutsutaan tyydyttämättömäksi liikunnantarpeeksi. Tuoreessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimuksessa selvisi, että ulkona liikkumisella ja liikunnalla voidaan…