Äänestä ikäystävällinen kunta!
Kuntavaaleista 2021 on sanottu, että ne ovat nettivaalit. Ehdokkaat kampanjoivat somessa ja vaalikoneet ohjaavat äänestämään ehdokasta, joka on riittävästi samaa mieltä äänestäjän kanssa. Kävin läpi useampia vaalikoneita (mm. YLE, isoimmat sanoma- ja iltapäivälehdet). Niistä löytyi yleensä yksi kysymys, joka käsitteli vanhoja ihmisiä. Yleensä kysymys kosketteli koti/hoivakoti -kysymystä ”Kaikille on taattava oikeus palvelukotipaikkaan” tai ” Vanhusten hoidossa pitäisi siirtää painopistettä edelleen kotihoidon puolelle”. Nuorista ja koulutuksesta sitä vastoin oli runsaasti erilaisia kysymyksiä. Vaalikoneiden perusteella esim. maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille näyttäisi olevan polttava kuntatason kysymys, koska se löytyi kaikista testaamistani vaalikoneista.
Vaalikoneista ei siis paljon ole apua, jos haluaisi äänestää kuntansa valtuuston henkilön, joka haluasi ajaa vanhemman väestönosan asioita. Yritin myös googlaamalla löytää kotikunnastani Tampereelta ehdokkaita, jotka erityisesti ajaisivat vanhojen asiaa. Ei niitä montaa löytynyt. Muutenkin tuntuu, että netin vaalipuhe on suunnattu nuoremmille äänestäjille. Ajattelevatko ehdokkaat ja vaalikoneiden laatijat, että eläkeikäiset eivät etsi vaalitietoutta netistä?
Terveydenhoito ja vanhukset nousevat kuitenkin usein kärkeen, kun ihmisiltä kysytään mitkä ovat tärkeitä asioita kuntavaaleissa. (ks. esim. HS-gallup https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007981488.html) Usein myös ajatellaan, että nämä kuuluvat kiinteästi yhteen. Ikääntyessähän sitä terveydenhoitoa tarvitsee ja edellä mainitussa Helsingin sanomien gallupissa puhuttiin nimenomaan vanhusten hoivasta. Sote-uudistuksen kynnyksellä moni saattaa ajatella, että nyt valittavilla valtuustoilla ei kohta ole enää mitään tekemistä terveydenhoidon ja vanhusten kanssa. Mutta vanhuus ei ole vain terveydenhoitoa ja hoivapalveluja.
Miten löytäisi ehdokkaan, joka kantaisi huolta kuntani ikäihmisten palveluista, mutta ottaisi muutenkin päätöksenteossaan huomioon laaja-alaisesti ikäystävällisen ajattelun niin kaavoituksessa kuin kirjastopalveluissa? Kaikki ovat kuulleet Tampereen ratikasta, ja hienolle se näyttääkin suhatessaan niitä pari linjaa, jotka sille on rakennettu. Mutta kuinka paljon on ajateltu niitä vanhoja ihmisiä, jotka eivät asu muutaman sadan metrin päässä ratikkapysykiltä? Tämä on vain yksi esimerkki siitä, että kuntasuunnittelun pitää ottaa huomioon myös vähemmän ketterät ihmiset, joita tässä ikääntyvässä yhteiskunnassa on entistä enemmän.
On hyvä muistaa, että ikäystävällinen kunta on ystävällinen ihan kaikille, esim. pienten lasten vanhemmille. Asuinympäristöjen kaavoittaminen ja kehittäminen on keskeisiä kunnan tehtäviä myös tulevaisuudessa, ja sen onnistuminen heijastuu suoraan myös tulevien ikäihmisten terveyteen ja elämänlaatuun.
Kirjoittaja Kirsi Lumme-Sandt on GEREC:n johtaja ja yliopistonlehtori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan terveystieteiden yksikössä.
