Ikäihmisten luottamus yhteiskunnan instituutioihin riippuu sosiaalisesta asemasta, mutta epäluottamus vanhuspalveluihin on suurta kaikilla
Ikäihmisten luottamus yhteiskunnan instituutioihin vaihtelee sosiaalisen aseman mukaan. Mitä paremmat tulot, mitä enemmän koulutusta ja mitä korkeampi ammattiasema, sitä vahvempi oli 65-84-vuotiaiden suomalaisten luottamus vaikkapa oikeuslaitokseen, koulutusjärjestelmään, elinkeinoelämään tai hallitukseen. Kaikissa sosiaaliryhmissä eniten luotettiin koululaitokseen, vähiten taas elinkeinoelämään. Selvä enemmistö kaikista sosiaaliryhmistä uskoi tarvitessaan saavansa hoitoa äkilliseen tai pitkäaikaiseen sairauteen. Sen sijaan luottamus ikäihmisten palveluihin oli heikkoa. Vain vajaa neljännes luotti siihen, että saa tarvitessaan ympärivuorokautista hoitoa eikä luottamuksen tasossa ollut sosiaaliryhmittäisiä eroja.
”Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on huolestuttavaa, jos luottamuksessa yhteiskuntaan on suuria sosiaaliryhmien välisiä eroja”, sanoo julkaisun ensimmäinen kirjoittaja Marja Jylhä. ”Suomalaista yhteiskuntaa on kansainvälisissä vertailuissa pidetty luottamuksen mallimaana. Ei ole hyvä, jos luottamuserot paremmin ja huonommin voivien välillä kasvavat suuriksi. ”
Jylhä pohtii epäluottamuksen vanhuspalveluita kohtaan kertovan palveluiden todellisesta heikkenemisestä ja julkisuudessa käydyistä keskusteluista. “Epäluottamus voi vaikuttaa suuresti ihmisten elämään. Jos ei luota siihen, että tarvitessaan saa palveluita, ei voi vanheta luottavaisin mielin.”
Postitse ja netissä tehty kysely on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta). Kysely lähetettiin 5000:lle satunnaisesti poimitulle 65-84-vuotiaalle suomenkieliselle mannersuomalaiselle. Vastaukset saatiin 3088:lta (62%). SoWell -hanketta rahoitti Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Tutustu julkaisuun
https://www.julkari.fi/handle/10024/150889
Lisätietoja
professori Marja Jylhä marja.jylha@tuni.fi
