Hoivaköyhyys uhkaa kotona asuvia muistisairaita
Kotona asuvat yli 75-vuotiaat muistisairaat ihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa apua ja hoitoa useammin kuin muita pitkäaikaisia, jokapäiväistä elämää haittaavia sairauksia sairastavat ihmiset. Muistisairailla on enemmän avuntarpeita kuin muilla kotona asuvilla ikääntyneillä ja muistisairaat saavatkin paljon apua läheisiltään ja myös käyttävät kotihoidon palveluja useammin kuin muut. Kuitenkaan edes läheisten apu ja kotihoito yhdessä eivät aina riitä vastaamaan kotona asuvien muistisairaiden moninaisia hoidontarpeita. Muistisairaat kohtaavat muita useammin hoivaköyhyyttä.
Hoivaköyhyyttä eli avun ja hoidon riittämättömyyttä tutkittiin Tampereen ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa käytettiin Tampereella ja Jyväskylässä vuosina 2010 ja 2015 kerättyä ”Arki, apu ja palvelut” -kyselyaineistoa. Tutkimusaineistoksi valittiin ne, jotka olivat ilmoittaneet, että heillä on jokin pitkäaikainen sairaus tai vamma, joka rajoittaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä (N 1928). Noin 6 prosenttia vastauksista oli ikääntyneen sijasta omaisen tai muun läheisen antamia. Sijaisvastaajien vastaukset otettiin huomioon analyyseissa, eivätkä ne muuttaneet tutkimuksen tulosta.
– Kotona asuu tällä hetkellä iäkkäitä, eritasoisia muistisairauksia sairastavia ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon apua. Heidän tarpeensa saattavat olla niin moninaisia ja monimutkaisia, ettei niihin pystytä vastaamaan edes yhdessä läheisten avun ja kotihoidon palvelujen voimin, vaan moni kärsii hoivaköyhyydestä, sanoo tutkijatohtori Mari Aaltonen Tampereen yliopistosta.
Muistisairaudet yleistyvät iän myötä ja väestön ikääntyessä myös kotona asuvien muistisairaiden ihmisten lukumäärä kasvaa. Omaiset ottavat jo nyt paljon vastuuta muistisairaista läheisistään. Ilman riittävää ja tarpeenmukaista kotihoitoa tai mahdollisuutta päästä ympärivuorokautiseen hoitoon tilanne voi käydä kestämättömäksi omaisille ja epäinhimilliseksi muistisairautta sairastaville ikääntyneille.
– Suomalaisissa kodeissa asuu ikääntyneitä ihmisiä, jotka eivät saa riittävästi apua henkilökohtaisiin perustarpeisiin. Tutkimuksemme osoittaa, että erityisen yleistä avun riittämättömyys on muistisairailla, toteaa Mari Aaltonen.
THL:n tietojen mukaan Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan vajaat 200 000 muistisairasta ja noin 14 500 uutta henkilöä sairastuu joka vuosi.
Tutkimus on osa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön sekä Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimuksia.
Alkuperäinen julkaisu:
Aaltonen Mari, Van Aerschot Lina. Unmet needs are common among community-dwelling older people with memory problems in Finland. Scandinavian Journal of Public Health. First Published December 8, 2019. https://doi.org/10.1177/1403494819890800
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Mari Aaltonen, mari.aaltonen@tuni.fi
Tutkijatohtori Lina van Aerschot, lina.vanaerschot@jyu.fi
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 11.12.2019
Kuva: Jonne Renvall