Tehokas ja useita kuukausia kestävä kuntoutus on ensiarvoisen tärkeää, jotta lonkkamurtuman kokeneiden iäkkäiden henkilöiden liikkumis- ja toimintakyky palautuu tasolle, joka vastaa koti- ja lähiympäristön haasteita, totesi tohtorikoulutettava Anu Salpakoski Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksesta. Lonkkamurtuma on yksi vakavimmista ikääntyneiden tapaturmista. Liikkumiskyky…
Kaatuminen ja sen aiheuttama vamma heikentävät iäkkään henkilön koettua tasapainon varmuutta ja lisäävät kaatumisen pelkoa, toteaa tutkijatohtori Erja Portegjis, Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Keski-Suomen keskussairaalan yhteistyössä toteutuneessa tutkimuksessa. Kaatuminen ja sen aiheuttama vamma heikentävät iäkkään henkilön koettua tasapainon varmuutta ja lisäävät…
Korkea sepelvaltimoahtauma-aste yhdistettynä hitaaseen kävelynopeuteen nostaa kuolleisuusriskin moninkertaiseksi, todettiin tuoreessa International Journal of Cardiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa. Tauti on salakavala - sen ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti.- Tutkimuksessa korkea sepelvaltimoahtauma-aste ja hidas kävelynopeus erillisinä…
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt henkilökohtaisen apurahan Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkijoille, Merja Vuorisalmelle (26 000EUR) ja Kristina Tiaiselle (26 000EUR). Suomen Kulttuurirahasto myönsi apurahoja tänä vuonna yhteensä 1 060 henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle. Hakemuksia jätettiin lokakuun hakukierroksella ennätysmäärä, 8 700. Sekä tieteessä että…
Jyväskylän yliopiston emeritarehtori Aino Sallisen nimikkorahaston ensimmäinen apuraha on myönnetty Gerontologian tutkimuskeskuksessa työskentelevälle yliopistotutkija, FT Eija Pölläselle. Eija Pöllänen vastaanotti 10 000 euron suuruisen apurahan Jyväskylän yliopiston lukukauden 2013–2014 avajaistilaisuudessa keskiviikkona 4. syyskuuta. Apurahan jakoivat emeritarehtori Aino Sallinen ja Jyväskylän yliopistosäätiön…
Tutkijatohtori Jenni Kulmalan tutkimus osoittaa, että työiässä koetulla stressillä on pitkäaikaisia vaikutuksia vanhuuden fyysiseen toimintakykyyn. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä Kulmala J, von Bonsdorff MB, Stenholm S, Törmäkangas T, von Bonsdorff ME, Nygård CH, Klockars M, Seitsamo J, Ilmarinen…
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Tukholman Karoliinisen instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että noin viisikymmenvuotiaana huonoksi koettu fyysinen kunto on vahvasti yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua dementiaan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Mitä vastaisit, jos sinulta…
Vaikka liikunnan harrastaminen voi merkittävästi edistää terveenä vanhenemista, monet iäkkäät ihmiset ovat melko passiivisia liikkujia. Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan yksi syy tähän voi löytyä iäkkäiden henkilökohtaisista tavoitteista. – Havaitsimme, että ne iäkkäät naiset, joilla oli tavoitteita omaan tai toisten…
Gerontologian tutkimuskeskuksen tohtorikoulutettava Johanna Eronen selvitti syitä, jotka estävät tai vaikeuttavat iäkkäiden henkilöiden tavanomaista ulkona liikkumista, kuten esimerkiksi kävelylenkkeilyä ja kaupassa käyntiä. – Kyllähän minä haluaisin liikkua enemmän, mutta kun en pysty, moni iäkäs henkilö toteaa. Tätä tuntemusta kutsutaan tyydyttämättömäksi…
Ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden liikkumiskyvyn palautumista selvittäneessä tutkimuksessa Gerontologian tutkimuskeskuksen tohtorikoulutettava Anu Salpakoski Jyväskylän yliopistolta havaitsi ulkona liikkumisen vaikeuksien lisääntyvän merkittävästi leikkauksen ja sairaalasta kotiutumisen jälkeen. – Suomessa tapahtuu vuosittain reilut 7 000 lonkkamurtumaa. Lonkkamurtuman jälkeen potilaan liikkumis- ja toimintakyky heikkenee merkittävästi.…
Sosioekonominen asema on yhteydessä myös hyvin iäkkäiden ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön ja gerontologian tutkimuskeskuksen Tervaskannot 90+ -tutkimuksen tuloksista. Tutkimus perustuu vuonna 2010 tehtyyn postikyselyyn, johon osallistui lähes 1 300 tamperelaista 90–107-vuotiasta miestä ja naista.…
Toimihenkilöillä ja korkeasti koulutetuilla on vielä yli 90-vuotiaanakin enemmän elinvuosia edessään kuin työntekijäammateissa toimineilla ja vähemmän kouluttautuneilla. Tämä ilmeni tohtoriopiskelija Linda Enrothin tutkimuksesta, joka tehtiin Gerontologian tutkimuskeskuksessa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä. Tulos perustuu Tervaskannot 90+ -tutkimukseen, johon osallistui 1276 tamperelaista…