Sosioekonomiset erot toimintakyvyssä ja koetussa terveydessä ovat kasvaneet vanhimmissa ikäryhmissä Suomessa ja Ruotsissa 2000-luvulla

Työuransa toimihenkilöammateissa tehneillä on parempi toimintakyky, ja he arvioivat terveytensä paremmaksi kuin työntekijäammateissa toimineet. Tuoreessa Tampereen ja Tukholman yliopistojen yhteisjulkaisussa todetaan, että erot toimintakyvyssä ja koetussa terveydessä kasvoivat yli 77-vuotiailla sosioekonomisten ryhmien välillä vuodesta 2001 vuoteen 2018.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että nykypäivän 80- ja 90-vuotiailla on parempi toimintakyky kuin samanikäisessä väestössä muutama vuosikymmen sitten, mutta koetussa terveydessä vastaavaa kehitystä ei ole havaittu. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten toimintakyky ja koettu terveys ovat muuttuneet ammattiaseman mukaan luokitelluissa sosioekonomisen aseman ryhmissä yli 77-vuotiailla Ruotsissa ja yli 90-vuotiailla Suomessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä oli parempi toimintakyky vuonna 2018 kuin 2001. Koska samankaltaista positiivista kehitystä ei havaittu muissa ryhmissä, erot toimintakyvyssä sosioekonomisten ryhmien välillä kasvoivat. Suurempi osa työntekijäammateissa toimineista arvioi terveytensä huonoksi vuonna 2018 kuin 2001. Koska toimihenkilöiden koettu terveys pysyi muuttumattomana, erot sosioekonomisten ryhmien välillä kasvoivat myös koetussa terveydessä.

Tämän tutkimuksen perusteella vanhimmissa ikäryhmissä aikaisemmin havaittu positiivinen toimintakyvyn kehitys johtuu pääosin korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevien suotuisasta kehityksestä. Toisaalta se, että koettu terveys ei ole parantunut tai on jopa huonontunut väestötasolla, selittyy heikommassa asemassa olevien koetun terveyden huononemisella.

Kohentuneet elinolosuhteet, esimerkiksi mahdollisuudet esteettömään asumiseen, voivat vaikuttaa havaittuun toimintakyvyn paranemiseen ja mikäli ne ovat hyödyttäneet enemmän korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevia, elinolosuhteet voivat selittää myös kasvavia eroja toimintakyvyssä sosioekonomisten ryhmien välillä. Toisaalta heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla tiedetään olevan enemmän terveysongelmia ja mikäli pitkäikäisyys on yleistynyt terveysongelmista huolimatta heidän joukossaan enemmän, se johtaisi kasvaviin terveyseroihin.

Pitkäikäisten joukko monipuolistuu, kun yhä useampi elää pitkän elämän. Jotta tavoitteet terveiden elinvuosien lisäämisestä voisivat toteutua, tarvitaan ymmärrystä eri väestöryhmien terveyden ja toimintakyvyn kehityksestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimusaineisto: Tervaskannot 90+ kyselytutkimus, johon osallistui 5,540 henkilöä vuosina 2001, 2003, 2007, 2010, 2014 ja 2018 sekä Swedish Panel Study of Living Conditions of the Oldest Old (SWEOLD), johon osallistui 1,645 henkilöä vuosina 2002, 2004, 2011 ja 2014.

Tutkimus toteutettiin Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa Tampereen yliopistossa sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä.

Artikkeli on vapaasti luettavissa:

Enroth & Fors 2021. Trends in the Social Class Inequalities in Disability and Self-Rated Health: Repeated Cross-Sectional Surveys from Finland and Sweden 2001–2018. International Journal of Public Health. https://doi.org/10.3389/ijph.2021.645513

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Linda Enroth, linda.enroth(at)tuni.fi, 040-1901647