Muistisairauksien riskiin ja ikääntyvien toimintakyvyn laskuun voidaan vaikuttaa monin eri keinoin
Väestön ikääntymisen myötä muistisairaiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti vauhdilla. Viimeisimpien arvioiden mukaan jopa 40 % muistisairauksista on seurausta elintapa- ja ympäristötekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon käytännön toimia, jotta tehokas riskitekijöihin vaikuttaminen jalkautuu terveydenhuollon käytäntöihin. GEREC:in tutkijatohtori Inna Lisko kanssakirjoittajineen käy katsausartikkelissaan läpi tutkimusnäyttöä, käytännön toimia ja tulevaisuuden näkymiä muistisairauksien riskin ja ennenaikaisen toimintakyvyn heikentymisen ehkäisystä.
Tällä hetkellä erilaisia muistisairauksia sairastavia ihmisiä on maailmanlaajuisesti noin 50 miljoonaa, ja 30 vuoden päästä määrän on arvioitu olevan jo noin 150 miljoonaa. Muistisairaudet ovat tärkein toimintakyvyn heikentymistä aiheuttava tekijä, ja riskitekijät muistisairauksille ja fyysisen toimintakyvyn heikentymiselle ovat ainakin osittain samoja.
– Meneillään on väestön ikääntymisestä johtuva muistisairausepidemia ja meidän tulisikin tehdä nyt aktiivisesti toimia, jotta voisimme vaikuttaa näihin tulevaisuuden lukemiin, toteaa GEREC:in tutkijatohtori Inna Lisko, joka tekee yhteistyötä Tukholman Karoliinisessa Instituutissa työskentelevän Professori Miia Kivipellon tutkimusryhmän kanssa.
Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran, että monipuolisen elintapaohjelman avulla voidaan ennaltaehkäistä muistitoimintojen heikkenemistä. Erityisesti riskiryhmissä oleviin henkilöihin kohdistunut elintapaohjelma sisälsi ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua, sosiaalista kanssakäymistä ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettua seurantaa kahden vuoden ajan. Verrokkiryhmä sai tavallista terveysneuvontaa.
– Me suomalaiset saamme olla ylpeitä FINGER-tutkimuksesta. FINGER:in oppeja on nyt viety ympäri maailmaa jo noin 30:een maahan World-Wide FINGERS -verkoston myötä. On todella mielenkiintoista päästä näkemään, millaisia tuloksia näistä erilaisiin kulttuureihin ja konteksteihin muokatuista tutkimuksista aikanaan saadaan, Lisko miettii.
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2017 muistisairauksia ja niiden hoitoa koskevan toimintasuunnitelman, joka on ollut tärkeä merkkipaalu muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistäjänä. Toinen tärkeä merkkipaalu ajoittuu viime vuoteen, jolloin WHO julkaisi ensimmäisen kerran maailmanlaajuisen ohjeistuksen toimenpiteistä, joilla muistisairauksien riskiä tulisi pyrkiä pienentämään. Lisäksi muistisairauksien maailmanlaajuinen kattojärjestö Alzheimer’s Disease International on julkaissut raportin, jossa käydään läpi käytännön keinoja, jotka tukevat WHO:n ohjeistuksia.
– On hyvin tärkeää, että tällaisia ohjeistuksia on tullut ja muistisairauksien eteen tehtävä työ on noussut maailmanlaajuiseksi prioriteetiksi. Tehtävää kuitenkin vielä riittää. Esimerkiksi suurimmassa osassa kansallisessa käytössä olevista suunnitelmista ei ole mukana muistisairausriskin pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Olisi myös tärkeää, että kansalliset ohjelmat saisivat riittävästi rahoitusta, jotta tutkimustietoa pystyttäisiin viemään käytäntöön.
Muistisairauksien ja ikääntyneiden ennenaikaisen toimintakyvyn heikentymisen ehkäisyssä tärkeää on tiivis yhteistyö tutkijoiden, päättäjien, terveydenhuollon toimijoiden, kansalaisyhteiskunnan, ikäihmisten ja heidän läheistensä välillä.
– Muistisairauksia ja ikääntymiseen liittyvää toimintakyvyn heikentymistä emme voi poistaa kokonaan. Kun ihminen on vanha ja lähellä kuolemaa, on todennäköistä, että sairauksia ja rajoituksia toimintakyvyssä on. On kuitenkin kansanterveydellisesti merkityksellistä, mikäli pystymme siirtämään sairauksia ja toimintakyvyn heikentymistä mahdollisimman myöhäiseen ikään. On arvioitu, että esimerkiksi muistisairauksien alkamisiän siirto viidellä vuodella eteenpäin vähentäisi muistisairauksien esiintyvyyttä 50 %, Lisko summaa.
Alkuperäisjulkaisu
Lisko, I., Kulmala, J., Annetorp, M., Ngandu, T., Mangialasche, F. & Kivipelto, M. How can dementia and disability be prevented in older adults: Where are we today and where are we going? Journal of Internal Medicine. Epub ahead of print. doi:10.1111/JOIM.13227 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/joim.13227
Muita tekstissä esiintyneitä lähteitä
World Health Organization. Risk reduction of cognitive decline and dementia: WHO guidelines. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. 2019. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/312180/9789241550543-eng.pdf?ua=1
World Health Organization. WHO Global action plan on the public health response to dementia 2017–2025; 2017. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/259615/9789241513487-eng.pdf?sequence=1
Alzheimer’s Disease International. From plan to impact: Progress towards targets of the Global action plan on dementia 2018. https://www.alzint.org/u/from-plan-to-impact-2018.pdf
Lisätietoja
Inna Lisko, FT, Tutkijatohtori
Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto
sähköposti: inna.k.lisko@jyu.fi
puh. 050 449 1073
