Missä ikääntyneiden ihmisten fyysistä suorituskykyä ja fyysistä aktiivisuutta kannattaa mitata?
Ikääntyneiden ihmisten tutkimuksessa haasteena on saada mukaan myös kunnoltaan ja terveydeltään heikentyneet henkilöt. Tuore Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että fyysistä suorituskykyä ja fyysistä aktiivisuutta voi mitata sekä kotioloissa että tutkimuskeskuksessa. Ikääntyneet henkilöt, joilla on heikko terveys, osallistuivat epätodennäköisemmin mittauksiin, jotka edellyttivät tutkimuskeskuksessa käymistä. Samaten he todennäköisemmin kieltäytyivät liikemittareiden käyttämisestä.
– Jotta vanhenemisen vaikutuksesta toimintakykyyn saataisiin mahdollisimman hyvä kuva, olisi tärkeä saada mukaan myös henkilöitä, joiden toimintakyky on heikentynyt, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Taina Rantanen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Myös terveydeltään heikentyneet ihmiset pystyvät osallistumaan moniin testeihin, ja heidän tuloksensa ovat tieteellisesti luotettavia, yliopistotutkija Erja Portegijs sanoo.
Kotona tehtäviin suorituskyvyn ja fyysisen aktiivisuuden tutkimuksiin saadaan mukaan myös huonokuntoisia ihmisiä. Tutkimustilanteeseen liittyy kuitenkin enemmän kontrolloimattomia tekijöitä kuin mittauksiin, joita toteutetaan tutkimuskeskuksessa tai kehoon kiinnitettyjen kiihtyvyysantureiden avulla. Toisaalta, tutkimuskeskukseen saapuminen vaatii tutkittavalta enemmän ponnisteluja ja suurempaa sitoutumista.
– Tutkimustulokset osoittivat, että kotona ja tutkimuskeskuksessa saadut tai liikemittareilla mitatut fyysisen suorituskyvyn ja fyysisen aktiivisuuden mittaustulokset olivat yhteydessä toisiinsa. Tasoeroista huolimatta tarkastellut muuttujien väliset yhteydet olivat samanlaisia sekä hyväkuntoisilla henkilöillä että henkilöillä, joiden terveys tai toimintakyky oli heikentynyt tai joiden aktiivisuus oli vähäistä verrattuna terveempiin henkilöihin, Portegijs kertoo.
Mittaustavasta riippumatta yhteydet eri terveyden, toimintakyvyn ja aktiivisuuden indikaattoreiden välillä olivat samankaltaisia. Keskimääräistä terveempien henkilöiden valikoituminen enemmän ponnistelua tai sitoutumista vaativiin tutkimusvaiheisiin ei selkeästi vaikuttanut tuloksiin.
– Tutkimusmenetelmät kannattaakin valita tutkimustavoitteiden ja tutkimusjoukon perusteella, Portegijs toteaa.
– Nyt raportoitu tutkimus vahvistaa pohjaa hankkeesta myöhemmin odotettavissa oleville tutkimusraporteille, toteaa Rantanen.
Tämä tutkimus on osaa laajempaa AGNES-hanketta. Tutkimukseen osallistui 1021 itsenäisesti omassa kodissaan asuvaa 75-, 80- ja 85-vuotiasta jyväskyläläistä. Heistä suurin osa osallistui sekä kotihaastatteluun että toimintakykymittauksiin tutkimuskeskuksessa, jossa molemmissa mitattiin kävelynopeutta ja kädenpuristusta. Lisäksi noin puolet tutkittavista piti kotioloissa kaksi liikemittaria noin viikon ajan sekä vastasi fyysistä aktiivisuutta koskevaan kyselyyn.
Tutkimusta rahoittivat Europan tutkimusneuvosto sekä Suomen Akatemia.
Alkuperäisjulkaisu: Portegijs E, Karavirta L, Saajanaho M, Rantalainen T, Rantanen T. Assessing physical performance and physical activity in large population-based aging studies: home-based assessments or visits to the research center? BMC Public Health. 2019 Nov 27;19(1):1570. doi: 10.1186/s12889-019-7869-8.
Gerontologian tutkimuskeskus GEREC on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimuskeskus, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ikääntymisestä, osallistuu yliopistokoulutukseen ja vahvistaa alan asiantuntemusta. Jyväskylän yliopistossa GEREC on osaa liikuntatieteellistä tiedekuntaa.
Lisätietoja:
Tutkimuksen johtaja, professori Taina Rantanen, taina.rantanen@jyu.fi, 040 805 3590
Yliopistotutkija Erja Portegijs, erja.portegijs@jyu.fi
